Wednesday, January 11, 2006

 
Shanduu Hiiven Hurd Balgas
Ga Shirevjams

Havariin Tsetseg namariin saran ali uye dur duusmui? Haralj balarsan urdiin yavdaliig hedii olj mednem? Harsh oroonoo otsogdor shono bas l dorniin salhin, Hairan tor minuu sarnii gerel dur eler balariin hoorond. Hasiin shuumal haniin zurag edugee moon heveeree, Hain uzhulee ongo bodog tsumeer genedte soligdojuhui. Harsal gomorhol hechnen ahuug avgai asuusugai hemebes, Halgilah moron havariin usan dornosh chutgah dur adil. Tavan toriin uyiin omnot Tan ulsiin ezen Li Yu toroo aldsanii daraa buyuu odoogoos 1018 jiliin omno bichsen hemeh duulaliig sergeen temdeglej soronjin busen deer ginshej baihiig bi sonosson. Eree aldsan emgenilt busguiin hooloigoor ensren uyangalsan ter ais setgeliin sonriig alagdaj, gunig gansraltai tuuhen ahuid huniig yaah argagui gejigden avch odno. Tegeed jinhin duu urlag, ug aisiin davs us shig ahui setgelgiin ongo niilel deer garaa avch hun zunii setgel d daramt uldeen uyees uye damjin buuj baidag yosiig uhaarsan. Zohiold gunigt zochogiin gua taashaal gej baidag bol duu urlagt ch hunii setgeliig oroolgon tatadag buyuu uzuuriin bodol setgelgiig hunden urevsuuldeg noloodoh huchen baih ni yaraangui. 16 dugar zuunii uyed urnedahinii colonichlogchidod barigdan boolchlogdson Africa-nii hulsan deebert Niger-uud eh nutag elgen sadnaasaa hagtsaj als dalaiin derteeh America tivt hursen gashuun zovlont tuuheer sedvelsen gedeg Kinogiin tulgur duug sonsovol hun ooriin erhgui nulims unagdag bilee. Hagtsal niilel, harsal gomorholoor duursen ene horvod ali ch tsag uye, ali ch undestend ch chum gunig baysaliin tuuh be agaad ter tuhai setgelgiin uyangalal hotsorgoson ni onoodor mand urlagiin hurteel bolj baina. Gai zovlon, gansral zuduurt tuuhiin urt ayand tsucharj tuildan tar tamiraa shavhasan mongolchuudad iimerh ui gashuudalt setgeliin tuuh uyanga shulegt l bish urtiin duugiin h ni nuglaa burd temdeglseer irjee. Zohih aguulgaas helvel, ayanga tsahilgan shig bombortsogiig noylon zahirsan 13 dugar zuunii heseghen omogshiliig gargaval Africa-nii Niger, America-nii Indianaas deer yum mongolchuudad tedii l alga yum. Hun yuunii uchirt gunij gansardag tuhai merged olon yanzaar tailvarilsan bolovch minii bodhoor neg l zuileer huraanguilj bolno. Hun sain saihaniig buritgen es olsondoo tedii l ih gomdodoggui, harin ooriin gesnee aldaj orihsondoo masht emgendeg bilee. Ene aldagdalt olon zuiliin aguulga bagtaj baina. Engiin amidrald hunii aih yum yordoo durev be. Busgui hund bol: uleesen guzee shig maraalhaas aih, unen setgelgui hani taarj salj sarnihaas aih, ongo zusee aldahaas aih, ulemj mongogui gachigdhaas aih zereg. Er hunii aih zuil bol harin: useh nasandaa echig ehee aldah, uyiin hongoroo zamiin dundaas aldah, utelhiin uzuur uree aldah, uzeh nuuree barj ner toroo aldah zereg. Noyon suugaad zergee husuulhaas aidag ni suuliinhd ni bagtana. End yoronhii ontslogoos ni helsenees bish hunii er em huiseer ingej tasarhai unelvel arai ch oroosol uzelt bolj ch medne. Tuuhen deer ehneeriin dotroh er, eriin dotroh ehneer baisan jishee neg bish azi. Yuu bololoo ged edger bl bur ooriin gesnees aldah aguulgad hamragdaj baigaa zuil yum. Gevch ene ni zovhon budgaali tsugchad onogdson ivchuu utga sanaan deereh buyuu baga aldagdal bolno. Neg uls undestend avch helvel orshon togdnoh gazar nutgaa aldaj oroj garah erh chuleegee aldah, deedsiin ulamjlalt ov soyoloo aldaj delgej heleltseh ug helee aldahaas iluu gunig zovlon gej baihgui. Nogoo Li Yu-giin shig mongol hunii gashuudalt setgelgeer uyangalsan <> t: Eldev zuiliin erdeneer butesen/ Erht ih Daiduu hot mini!/ Ertenii haadiin zuslan/ Shanduugiin shar tal mini!/ Erhlen jargah seriun saihan/ Shanduu Hiiven balgasan mini!/ Erdeniin zuileer chimgelsen/ Naiman talt tsagaan sovorgo mini!/ Ert bosch ondor deer garhad/ Erhem saihan uner angilsan/ Omno hoinoos haraj uzhed/ Ongo uzesgelen tuulder bogood/ Ovol zun hediid ch uitgargui/ Orgon delger Daiduu mini!/ Urdiin haadiin baigulsan/ Uls niitiin shuteen Daiduu mini!/ Uchraj niilsen noyon zaisanguud mini/ Duchin tumen mongoliin ner toro bolson/ Durven ih haalgat Daiduu mini!/ Huvilgan setsen haanii baigulsan/ Hudag oroshson deed orniig/ Huurtaj aldavai Yuge noyond/ Gutamshag muu ner nad irvei gejee. Ene bol ooriin gesnee aldaj orhison emgenel, delger utga sanaan deereh buyuu ih aldagdal bolno. Li Yu ch ter, Togontemer haan ch ter, huviin jargal tsengeld bagtaj tsuhen toriin hergiig es uursan bugees tedend iimerh aldagdaliin toloonii gutral gemshilt setgeleg torohgui baih ni medeej. Aldahgui bol ooriinhoo une urtegiig medehgui, aldsan hoinoo gemshsen ch hereggui bolohgui azi. Gehed aldagdal ni haan eznii l bish, hamag uls undesteniih yum. Boomtod orson zuugaad tumen hunees dungej zurgaahan tumen hun amid dutaaj garsan gunigt jojgoor neg badag emgeneliin shuleg solison ni ugsaatanii huvid yaasin ih aldagdal bilee. Ihiin dotor baga buhen bagtaj be. Bagiig aldaj ihiig olno gedeg ug unshaad chadahgui holiin haralttai guun uhaan yum. Ene ugiig udeersenees l bolj hunii amidraliin gunig gansral be bolson azguu. Bid tsohom haanaas irev? Bid haa ochdog bilee? geh nogoo asuultaa bulegt tsugchiin uudnees hariulah gej zaluu zandan tsagaasaa zovoj yavsaar oyon medrel urevsen tsuchraj, jargal jargal bish, zovlon ch zovlon bish bolson hyamraliin aimshigt tselmend oroogdon zurhen tsohilgoo namharuulah gej shono hagaslan bosch biir tsaas nuhachsan mani bodvol neg yosnii gunigiin tailaas bolj baisan uhaantai. Gevch ene ni nadad avch helvel martahiin toloonii durtgal buyuu gunigiin toloonii tsengel lav bish. Gutrangui uzeltenii archaagui huleesend ooriigoo avaachij hulisen hereg nen ch bish. Baisangui uzelted hezeet bayarlaad l yavdagiin uchir ni oor hun ooriig ni yuu gej bodhiig yumaar uzdegguigees bolson bilee. Mongolchuud bugdeeree gutrangui uzelten boloosoi gej bi husehgui, gevch monginoj yavsan tuuhee haraj baigaad bayarlaad l, bujigleed l baih hun bas baina gehed gaihmar yum. Beejin Xi-d gunig gaslangiin ais ihleed duustal nevchej baidag ni dotood ovchinoos shaltgaalagdsanaas gadna nen chuhal ni nuudelchin moritond talgiulaj yavsanaa uriin urd tseejlej baihiig zahisan sanaa azi. Gunig gutral bol budat ahuigaas uussen neg zuiliin ayandaanii setgeleg bogood eruul uhaan emjeglej baigaagiin shaltgan ter. Ovchiniig todlohod ovchin olson shaltganiig urdaar surdag shig setgeliin emjegleliig zasahad emjegleleer emiin hulge bolgoh bol ajlgaanii setgel zuich buyuu utga urlagchiin bas negen butemjtei arga baij medne. Emjeg setgelten emjeglelt urlag dotroos taitguurlal oldog ni bodvol -iig sonsood humuus nutag usnii tuhai hair horsol urevsdegtei adilhan bizaa. Tegehdee Li Yu-giin , utga sanaa, urlagiin huvid bur ch ih une tsenetei azi… Iinh bodliin hyamrald avtan namariin hongor salhinii shuugin shivsheh chimeeg chagnaj Shanduu hotiin buur deer bi udtal guniglan zogsloo. Hun, baigaliin ontsgoi ahui orchind hurvel urid baigaagui ontsgoi neg zuiliin bodol setgeleg tordogiig yuu geh be? Amitai, amigui alivaa budas chumeer baigaliin tordos uchraas uusej undiisen uzuuriin ologiidoo beye setgeleer butsan harij baigaagiin ilrel ter baih aa. Yuan ulsiin haadiin zusaaliin ordon Shanduu hiiven hurd balgastai urid ni bi nom sudraas l taniltsaj baisnaas bish beyeer irej yor uzeegui. Zuu zuunii urtad archigdan arilaagui mongoliin baatadiin argamag holgiinh ni tuuraiin toos aralt hasgiinh ni muheriin orom, adag ni asgaj yavsan arzaniih ni shingemiig ch gesen uzhiin chineen moroodol toroj on udav. Azaar ongorson namar Ovor Mongoliin Zohiolchiidiin Bulhemd elsegdej taliin aylaliin suulchiin shuvtargand Shanduu hotiin buur deer doloon zuu garui jiliin tuuhen gutamaar gazar tovchlon irsen mani nadadaa hemjeelshgui olzoorhol bolson yum. Getel zuud zund oroj husel setgeliig dallan duudaj baidag Shanduu hot mani sansanaas hol oor durheer namaig ugtlaa. End asar barilga haragdhaa bolij aruuhan baatarchuudiin mur surag tasarjee. Minii nutagt baigaa Hitan-ii deed niislel Shanjin Lyanhuafu-gees gurvan zuu garui jil hoino baigulagdsan bolovch evderhii tori ni tunees naashtai gej helhiin arga yor alga. Hermiin gaduur shahsan hoh toosgo, ordon harshiin barilgad hergelsen mod chuluu hurtel on tsagiin elegdel, orchih toriin soligdold tsuchraj suirsen baij medne, olzond durtai humuus neg negeer zoogood avaachsan ch baij medne. Odoo zovhon dertees sunalzah hermiin nursan buur tengerees unsan luugiin uhdel shig sutain hevtej, dotor ni uragsan ujil halgai, hoh erme, shar luul, honin sharalj salhinii ayaar serchgenen duugarh ni baigalaas balragsatad barisan gashuudaliin ais ter bailaa. Tegeed l nogoo Li Yu-giin duulal hiiged -iig urid tseejelsenee gemreliin duunaar unshaj bilee. Shanduu hotiin tuhai, mongol hunii bichsen temdeglel Sadula-giin bichsen heden badag hyatad shulegiig gargaval barag l oldohgui, eh heleeree temdegelsen zuil nen ch dalaigaas teven shuuh luge adil boljee. Urnedahinii humuust hurtel uzesgelengiin deed hemen shagshigdsan niislel hotoo mongolchuud ooriin useg bichgeer zuraglaj uldeehgui gesen hereg alga, tsag toriin soligdol hiiged ov soyoliin talgigdal dund ter buheneeree uregdej suitesen ni medeej. Tegeed onoodoriin mongolchuud ooriin gesen niislel hotiin tuhai medee seldiig uuchin chuuchin(?) temdegelsen orooliin soyloos aldag onog olj harna. Chingis hiiged tuunii bomvomtsogiig sundalsan tomhon haant ulsiin tuhai yalanguyaa Asia Europa-iig baildan daguulsan ih durilgiin tuhai mongol ardiin dund ongorsond domog yaraa shigee bureghen oilgolt tedii l baiv. Harin Chingis Haanii ongon tahilga ordost baisnaaraa baruun orond bol shuteenii huvid Chingis Haan ondor baisan yum. Japanchuud Vangiin sumed Chingisiin sume baigulsanaas zuun orond deedesiin tuhai shuteleg neg uye sergej, ornodahinii mongoliin sodlol guunzgiirej nom zohiol orchuulagdan oroj irhiig dagaldan ooriin tuhai tuuhen oilvuur mongolchuudiin dund onoohonoos sai narisaj usch irev. Ene bol tuuhiig ni oort ni meduulehgui gesen hariin noyorhogchidiin sanaatai muuhai bodlog baa useg bichgeer uldeesen zuils daanch homs baisanii ur dagvuur bolno. Ertnii hot balgadiin tuhai bur ch tsaash bailaa. Shanduugiin buuriig todlohoos omno oort ni yamar holvootoi gesniig mongolchuud medehgui gevel arai ahduulj medne. Hun torolhiitonii hogjiltiin tuuhnees uzvel hot balgad ni taraalangiin, suurshiliin, aj uildvuuriin tordos met bogood tuunii hogjilt ni soyol irgenshiliin tolovshil luge tentsuu haritsaatai baidag. Asia, Europa, Latin America tivuudees oldson ertnii bulash bonhon, hotiin tori, ed ologt argiologichuud heeriin shinjlee, sorilt maltalga yavuulaad mash olon hovor sonin bicheg dursgal olj, ertnii Greek, Rome-giin soyol irgenshil, Egypt-iin soyol irgenshil, Africanii Zimbabuvi-giin chuluun hotiin soyol irgenshil, Shiberia-g tuulj Bering-iin hooloigoor America tivt orson mongol udamiin Indian hunii Mayas, Incas-iin soyol irgenshil, Misopotamia-giin soyol irgenshil, umratiin nuudelchidiin Ulaanhadiin soyol irgenshil… zereg hun torolhiitonii oroj orognoson tsag uye baa usch undiisen ul muriig sodlon dugnejee. Uund ovog tuuhiin, dundad zuunii, dornodahinii geh ertnii sodloliin uyeleld hamragdah zuil bur be. Hot balgas ni soyol irgenshiliin tordos bogood huuchin, shine chuluun zevsegiin uyiin oromj buutsaas ih uusvuur avch hurel tomoriin uyed tolovshin holjson buyuu angit niigem uussenii ur dagvuur gej uzej bolno. Anha ilruulsen hamag ertnii hot barilgiin tuhai manai ernii omno 6 dugar zuund Babilon-ii haan Nabonid ertnii negen hotiin oriig maltasan medee seld be. Egypt, Babilon, Enedgeg bolon Hyatadiin huis nutag bol hun torolhiitonii ertnii soyol bolovsunii golomt boloh yum. Egypt-iin ertnii haadiin gaihamshigt ongon—— Pyramid, Enedgeg-iin Ahara hotiin tuurge Yamona goliin omno ergid baigaa delhiin aldart barilgiin neg boloh Taj Mahl-iin ongon, Hyatadiin urt tsagaan herem zereg bol chum ertnii soyoliin balrashgui husheenuud bolno. Ertnii Babilon-ii ard tumen edgertei en zeregtseh duujin tsetserleg bolon bus olon augaa surleg barilganuud buteejee. Babilon-ii ertnii hotiin buur Irac-iin niislel Bagdad-aas omno 88 kilometer als buhui Alfurat goliin baruun ergi deer be agaad manai ernees 3000 jiliin omno suur tavigdsan azi. Egypt-iin niislel Kairo-gaas omno 670 kilometer als orshih ertnii aldart niislel hot Tebes ch manai ernees omno 3000 jiliin dertee suur tavigdaj Egypt-iin dundad vant toro, shine vant toriin uyed hogjiliin orgildoo hureed manai ernees 88 jiliin omno suirsen baina. Palestan-ii dundad hesegt baigaa Yerossalem bol baigulagdsan ter tsagaasaa avaad 4000 jiliin turshd dain baildaan baa mandal moholiin im tamgaa uldeesen delhiin ertnii aldart hot yum. Edugee umrat Africa-nii Tunis-iin zuun hoino baigaa ertnii aldart hot Gartege bol manai ernees 814 jiliin omno baigulagdsan bogood Rome-giin Pompe hottoi zeregtsuulj boloh ertnii barilga bolno. Olon sahiulsanii tsuglaan buyuu Indian-aar Teotiuvacan hemegdsen ertnii hotiin buur edugee dundad America tiviin Mexico ulsiin niislelees zuun hoino 40 kilometert orshno. Ter bol mongol udamt Indian-ii negen salvuur boloh Toltex-chuud manai ernii ihneer bosogson dundad America-nii anhadagch tom hot boloh bogood naran Pyramid, saran Pyramid, juurt mogoiin sahiulsan sume zereg barilganuud ni delhiid hosgui bilee. Moon Indian-chuud suuliin uyed, tuhailval udam negt Asia-giin mongolchuudiin mandaliin uyeer Latin America-nii Peru-d baigulsan Incas haant ulsiin niilsel Cansago 11 duger zuund suur tavigdsan bogood ter olon barilgiin dotor hamgaas aldartai ni Babilon-ii duujin tsetserlegtei en zeregtseh ondor uuliin Macho Picho bolno. Ter bol delhiin ertnii doloon ih uldegdeliin negen bilee. Haramsaltai ni edger olon aldart hot balgadiin olonhii ni bur dainii gald jivch ali hediin alga boljee. Gehed hoh tengeriin door horst altan delhiigeer heren tenej yavsan ertnii Asia-giin nuudelch ovog aimaguudad nuudel amidraliin zeregtsee hot suurin baij uu gedeg asuudal end uglej be sedevt holvogdoj irne. Hot gedeg ni neg door olon hun tsuglarsan buyuu horongo hogshil huramduulsan sanaag iletgedeg azi. Mongol ovogtonii hel yaraand hot huree, hot suurin, hotloo tumen, herem tsaij, shivee chonj, balgas tori, buurch horoo geh ugs oroj irsenees uzvel nuudelchin ovog aimagiin dund hot suurnii ih uusvuur ali ertnees baisan l gesen ug. Gevch tov Asia-giin nuudelchin aimaguudiin hel yaraa ihenhii ni Altai yazuur helnees uussen agaad niilej negteh, salj salvuurlah tuuhiin urt udaan yavts dund Turk torol hel, Mongol torol hel, Manj Dungus torol hel geh hed heden system bolj hogjson bolovch hariltsan noloolj hariltsan shimedgej irseniig odooh mongol helend Turk garaltai ugs neleed hadgalagdaj baigaa ni neg gerch bolj boloh azi. Balgas gedeg ug mongol helend hot suurin, evderhii buur buyuu balarsan tori geh esreg utgatai hoyor uhagdahuunaar hereglegdej be avach Turk garaltai ug yum. Hotiig Turk-eer balig gedeg. Mongol helnee shingehdee ugiin yazuur deer olon toonii dagvuur zalgaad balgas buyuu balgad boljee. -d bichseniig undeslvel 13 dugar zuunii uyed Turk, mongol heltenii eh nutag tov Asia-d balig buyuu balgas nertei hot olon baijee.Dornot Turkstan-d “Besar balig”( Unchin hot, besar gedeg ni unchin orooson gesen utgatai Turk ug bogood odooh mongol helendeh “besreg”-iin yazuur bolno ), “Besh balig”( tavan hot ), “Yangi balig”(shine hot ), “Yan balig”, “Danga balig”, “Ila balig” zereg hotod baiv. Uunees hol omno, tuhailval manai eren ihelhees omno hoinoh uyeer suur tavigdsan tov Asia-giin nuudelch Ruran-ii hot suuriniig tus zuunii ihneer Tacalamagan-ii elsen chulees ilruulsen baa Hunuchuudiin hot balgad Baikal nuuriin omno, Mongol ulsiin nutagt Ivolga-giin suurin, hashir balgas, baruun doroogiin herem, burgiin durveljin, hureet tov zereg mash olon baisaniig Oros, Mongol-iin argiologichiid heeriin shinjilgeegeer neen oljee. Ordosiin Muuus-iin elsend daragdsan “Tsagaan balig”(Tun Vani Chen) bol 413 ond Hunu hunii baigulsan Shya ulsiin niislel yum. Dundad Hyatadiin nutagt Hunu, Hyanbahi(Shyanbi), Turk-uud haanii ordon baa arvaad tom jijeg hotod Orhon, Selengiin savd baisan bogood moon tend har balgas, baibalig buyuu bayanbalgas gej uigurchuud hojim ni baiguljee. Mongol torol helten boloh nuudelch hitanchuud 911 onoos 1044 on hurtel niislel hot tav, tuhailval edugeegiin zuun Bairan-d baigaa deed niislel buyuu balgas, Harchin-d baigaa dund niislel Daimin balgas, Liao Nin mujiin Liao Yan hotod baigaa zuun niislel Liaoyanfu, omnot Yiujeufu(Beejin), Shan Xi mujiin Da Tun hotod baigaa baruun niislel Datunfu zereg tomhon hot jich mongol nutagt baigaa Herlun bars hot, ulaan balgas, tsagaan balgas, har buhiin balgas, Chin tolgoiin balgas, hatan balgas zereg dund baga hot arvaad, behilelt tsaij hoyor zuu garui baigulsan or be. Ezne elsend daragdsan har hot bol 11 duger zuunii uyiin Tangud-iin chuhal balgas bogood mongolchuud ch uliruulan hereglej baisan yum. “ Hogjin tsetseglej baigaa hot balgadiig galt uul met delevtsen suidgegch taliin zerleguud ” gej hariinhiind durslegdsen mongolchuud 13 dugar zuunii mandaliin id tsetseglej baisan uyedee moon ooriin gesen hot balgad neleed baiguljee. Mongol haant ulst niisleliin desiin hot durev, tuhailval Ordon balig(Har Hurum), Hurd balgas(Shanduu), Han balig(Beejin), Dundad niislel Juunduu(He Bei mujiin Jan Bei-deh onhochodiin nutagt be ) jich tuun luge en zeregtseh buyuu mujiin desiin hot horiod, tuhailval harsh suurin balgas, tusgu balgas, Jooud-dah bor hot baa bars hot, Turen goliin ergi deereh altan ordon haant ulsiin bat sarai, bargai sarai, Caucas-tah Mazar balgas, Pakistan-dah mongol haanii ordon, Ergunaa goliin zuun ergi har hushuudah Havat Hasar-iin ordon hot, Buh Belgutei-giin ordon hot, Evenhi hushuunii Bayanuuldah Odchigin noyonii ordon hot, Ulaanchavdah ondodiin Majhan han noyonii ordon hot(olon sumiin buur), Tsahartah tsagaan bulangiin ertnii hot baa Ulaan ergiin ertnii hot, Doloonnuuriin tsagaan hot, umret Yuan-ii uyiin Ligden haanii tsagaan hot… zereg baisanii bairiig todloj zarimd ni edugee negent heeriin shinjilgee hiij maltalga yavuulj amjsan baiv. Gaduuraa heremtei, end tendee behilelt, shivee tsaijtai, hamgaalaltiin shoodoo delentei, gadniin ayuul dairaltaas sergiileh, hamgalan temtseh, nuugdah, horogdohod zoriulagdsan tusgai baigulamj buhui balgasnuud tuunii deer uyiin Hunu, Turk, Hyanbahi, Hitan-ii ui olon hot balgad shigaa olon zuunii nar salhind hamgalaltdaa garch chadaagui, nuugdaj horogdoo ch uguigeer bosgoson nuudelchidiinhee hamt zuud zergelgee met nuun odson ni daanch haramsaltai. Yag iimees bolj alsiin haraagui bogood astaan sanaatai hariin sodolgoochid tedniig soyol bolovsongui hotsrogdson taliin zerleguud gej uzeh shaltgan boljee. “ Tednert togtoson oron suuts baihgui mortoo endees tsaashlaad haa hurch nutagliya gesen sanaa ch alga. Gantsah dorno zugiin nar mandah gazraas baruunshaa Dun moron hureh orgon uudam nutag devisger deer … jiliin durven uliral dagaj, ali durtai belcheer nutag dagan ochij maljin suuzgaadag l tedii azi” gej 13 dugar zuunii Europa-nii zugalchin Rubrong tuhaiin mongolchuudiig temdeglsen ni ih taliin nuudelchidiin yoronhii ontslig boloh azi. Nuudel maljil ni umratiin undestenii olon myangan jil ami juulga avch irsen aj ahuiin arga mayig bolohoos bish zerleg buduulegt huruuleh tsoriin gants nohtsol shaltgan bish yum. Nuudelchidiin amidraliin ontslig ni ugsaatanii huvid ooriig ni butargan tamirtuulj baisan bolovch uls tor soyoliin huvid bas negten niiluulj hursheesee ooriigoo hamgalj chadah shine erch huch changaruulj baisan bilee. Urt udaan tuuhen yavtsad ted ooriin gesen uls tor, ediin zasag, tsergiin chadamj, niigemiin hariltsaa, amidraliin arga helver zohion baigulsan bogood maljih soyoliin gyalalzsan bolovsoniig buteej hun torolhiitonii soyol irgenshiliin davshiltad augaa ih nemer handiv oruulsaar irjee. Hotiin soyol irgenshil ni gants suurshiliin, taraalangiin bish, nuudel maljild ch chuhal holvogdoltoi gesniig deer ugelsen hot balgad huren gerchleh bogood useg bichegiin temdeglel baisangui, esguul baigaad negent oldohgui bololoo ch gesen uguisgej bolohgui budat orshihui bolohiig balgas bolson buurinuud ooriin ug aisaaraa tuuh hailaj hevtne. Edugee Shiliin gol aimagiin shuluun hoh hushuunii tov dund hotoos zuun hoino duchnii gazar orshih bogood ugalz shantiin goliin hoit ergi, ertnii aldart Altanhua tsetsegt taliin denjin deer bairlaj be Shanduu hot mongol haant ulsiin niislel han balig-aas doloon zuun gazar agaad tuunees arvan jiliin urid, tuhailval 1256---1259 onii hoorond baigulagdsan azi. Ter tsag tuunii ezen Hubilai chiv hemen ah haan Monh-iin zarligaar dundad taliin hyataduudiig baildaj baisan uye bailaa. Suurshil irgediin ger orniig ezlen avah yavtsdaa hot balgad hunii amidrald yamarhan chuhal bolohiig guunee oilgoson bogood dulaan buleen oromjtoi, araljaa maimai hogjson budasiin bolovson ni heeriin tuuhii amidralaas hir ih amar amaglan baisaniig shohoorhon harsan hunii neg Hubilai baijee. Hyataduudiig ezlej tednii amidraliin arga helverruu ooriigoo shiljuuleh bodol ter l uyees tuund urgaj ihelsen baij boloh yum. Ene bodold ni olon ugsaatanii ereever huraavar bolson, tiv sundalsan ih guren Yuan ulsiig baigulan haan suuh gesen husel ni suur bolj huversen geltei. Uuniig ni nuudelch ugsaatanii undesen ashig tusaas uuslee gesend ortol ih haanii erhiig doltoiton shutesen noyorhogch angiin huviin hootsoldol gevel nen onovchtoi baij medne. Angiin ashig zoriltod hurehiin toloo arga buheniig suvegchlen orchin nohtsol bolomjiig dohitoi uliruulan ashiglah agaad ugsaataniihaa ali baisaniig uundee hair gamgui uregduulj orhidog ni noyorhogchiidiin yoronhii ontslog boyu. Mongol haant ulsiin durevduger uyiin ih haan Hubilai deer ireed ene ontslog guitsed ilrej garsan yum. Ovog Chingisiin “Ald beye minu aljaaval aljaatugai, Aguu tor minu bitgii aldartugui” hemen unan dusan zovoj zudej baigulsan haant toriin altan joloog tsohom haashaa erguuleh asuudal deer hurch irhed “Manai ulsiin huuchin zanshil ugaas hyatadiin huulaas oor atal edugee chi hyatad gazar uldeed hot huree yoslol sahiag baigulhui dur egnegt hyatadiin huuliig yoschlon dagah chinu yuun? ”(125 budi, ) gesen mongol yazuurtan vannariin shigumjleliig ers tevchij, “Delhii dahiniig morin nuruun deer olj boloh bolovch morin nuruun deer zasaj ul bolmui”(YUS157, ) gesen ooriin itgelt said Liu Zitsungiin idgaliig ayaltan dagav. Teghed ter uyest uunees oor tohiromjtoi songolt buyuu garah zam oldsongui l baijee. Hubilai-giin songolt zov ch baisan, buruu ch baisan, uls torchinii huvid nuden haraagaa zuunaar buyuu myanganaar als tavij chadaagui bolovch tuhaiin niigem orchindoo ooriin talaas onochtoi jishilt hiij chadsan hun bailaa. Mongoliin gutgaar uyiin ih haan Monho halimagch uls toriin baidal hund hetsuu bolj, eh negtei torson Arigbuh mongol yazuurtan vannariin demjilgeer niislel Har Hurum-d Hubilai-gaas urid ih or suuv. Ene ni tuund avch helvel hulitseshgui hereg baijee. Hubilai uuniig ali hediin suvij medsen bogood Monho haaniig nas barahaas gurvan jiliin omno Liu Binjuund zarlig buulgan Shanduu hotiig shalavtan barij duussan bailaa. Shanduu hot ihelmegchee ingej haan erh bulaaldah temtseld golomd suurin bolson yum. Monho haan nas baraagui baisan ch haan erhiin toloonii hair nairgui dain ter hoyoriin hoorond ali neg odor uusej medeh bogood ter tuhai beltgel huch niiluulj baisanii neg ni moon ene Shanduu hot boloh azi. Tsus ursgah temtseleer damjin ah ni duugee haan shireenees tadan buulgaj ooroo garch suuv. Har Hurum mongoliin uls toriin tov bish bolood Shanduu-d shiljev. Uzehed ene ni ah duu hoyoriin neg udaanii erh bulaah temtsel shig bolovch unendee tarialah soyol maljih soyoliig yalaj, suurshil irged nuudelch malchidiig yalsan hereg bilee. Dundad ulsiin tuuh gedeg ni hereg deeree taraalah, maljih hoyor soyol orshin amidrah oron zai bulaaldsan evlershgui yavts yum gedeg ug ortoi baij medne. Hucherhegjij yalsan uyedee naran mandah zug tsomron oroj tor zasag baigulaad doroitoj daragdsan uyedee eh nutag, ezelsen ornoo orhij naran shingeh zug nuudelen oddog ni ih taliin nuudelchidiin yoronhii ontslig geltei. Hunu, Hyanbahi, Turk, Hitan zereg deer uyiin mongol udamtad bur iim bailaa. Mulger uudam suun dalai, monho tsast sumbur uul tednii husel setgeliig urtadaa dalalan duudaj baidag unii monhiin zuuden orchlon boyu. Hubilai urdasiinhaa mureer omnoshilev. Dundad talruu oroj Shya uls gej duudagdsan Hunuchuud, umrat Vei uls gej baigulsan Hyanbahichuud, temer Liao uls gej aldarshsan Hitanchuud jich ooriigoo altan buyuu jini uls gej nerelsen Jurchinchuudiin hoinoos ter murden odson yum. Tegeed “ Hari hyatadiin setgel tadam soyoliig shohoorhon avsanaar ooriin haant ulsiig Liao gedeg tsohor uls bolgoj orhison ”(N·E·Gumlev,A·I·Kurkci: ) hitan shigaa mongol ch Yuan hemen tsohor uls bolson azi. Yor ni dundad hyatadiin nutag havidaj tor zasag baigulsan umratiin nuudelchid ulsiin nereesee tsohorloj ireed udamiin tsus ni balraj arildagiig tuuhiin neg jime huul bolsoor irsen gej helej bolno. Budat yavdal unendee iim bailaa. Manai ernii ihnees boomtiin gadna goojin tsovon garch irsen suurshil irged gazar daahgui boltol urjsen atal tsagaan hermiin dotor orson nuudelchid harin boom boomooroo alga boldog bailaa. Manj uund hamag oirhon jishee bolhuits chuhal uurge guitsedgejee. Ene bol neg soyoliin uzegdel yum. Suurshil irged hiiged nuudelch malchidiin hoorond urtegiin tuhai oilgogdhuun ertnees ihi zorootoi baijee. Suurshil irgeded avch helvel gazar shoroo bol ongorsonii alivaa buhen ni bogood bas ch ireeduiin alivaa buhen ni yum. Nuudelchided bol alivaa buhen ni harin uls tor bailaa. Getel ene uls tor ni aj ahuiin suurgui bogood als dainii bodlog deereh unii monhiin system bish, genen, tur zuuriin ajilag tedii baisanaas udaj tudelgui hudelgeenee huraaj gazartaa shingedeg azi. Tegehdee suurshil irgediig aj ahuiin shinjtei undesten, nuudelchidiig uls toriin shinjtei ugsaatan hemen uzej boloh bogood aj ahuiin suur ni davhargiig togtoono gedeg guun uhaanii yosoor tednii haritsaag tailbarlaj bolmor yum. Budat baidal hereg deeree iim bailaa. Nuudelchid tur zuuriin tsergiin chadamj zohion baigulj omnosh durideg baisan ni tendeh ornii irgeded ediin zasagiin noots bainguu hadgalagdadagaas bolson bilee. Tavan myangan jiliin bolovson tuuhtei hyatad soyol bol aguu ih mojuut soyol yum. Angilmal uneree zug buhend senginuulsen arhinii tom honog shig durlaj ochson buhen amsaj oichood sogtoj unana. Sogtood unval hezee ch sergej ul diilne. Omnot America tivt neg zuiliin mahchin urgamal baidag. Tuunii navch tsetseg ni yag bureen amsartai boton shig bogood dotroo mogoiin shud met dotogshoo matarsan olon urgestei, yoroortoo angilmal unertei agaad yuug ch horomhonoo yalzruulj hailuuldag hort niltagtai, horhoi shivj buyuu utshen jigurten unereer ni hurch suumagch botondoo unagaj avaad shime shuusiig ni shingeen sordog azi. Amindaa ashigtai alivaa shashin buyuu soyol bur uuntei adilhan azguu. Hunu, Hyanbahi, Hitan shigaa mongol ch ter uyed hags ni barag “arhin”-d sogtoj “navchin boton”-d unaj bailaa. Tedniig hutlen avaachsan hun ni Hubilai baijee, sogtohgui, amsah ch ugui, unahgui gej medsen ni hereg deeree Arigbuh nar baisan azi. Ted Hubilai yamar neg borog bodloor tiishee orsoniig serj medeed ugsaatanaa avarah gesen buyuu ooroo orohgui gej tus zuuniihaa etses hurtel Hubilaitai tsust temtsel urnuulsen bilee. Ter temtseld Arigbuh, Haidu, Naya nar turuulj bailaa. Hubilai mongol, hitan, jurchid hiiged hyatad tsergiin hamtarsan uluu hucheneer tedniig darj avsan bolovch ard tumeniih ni setgeliig erguulj yor chadsangui.13 dugar zuunii etses hureed alivaa buhen bur huvirsan yum. Chingis haanii baigulsan mongol haant uls durven zugt hagtsan zadraj, mongoliin tov zasagiin erhees salj Tsagaadai, Hyvchag, Il haant ul gej tus tustaa garav. Hubilai-d uldsen ni hereg deeree mongol haantai Yuan hemeh hyatad haant uls tedii l yum. Chingis haan mongol ulsiig baigulsanaas hoish arvan hoyor jileer on toolol bolgoson bogood mongoliin busad haad ch onii tsul hergelsengui baihad Hubilai harin 1260 onii tavdugar sard Liu Zitsun-giin orogson bodlog yosoor hyatadiin feodal vant toriin ulamjlaliig avch, suurniig zalgamjlah joo bicheg tarhaan beyee haan orgomjlood onii tsulaa Juun Tun hemev. Mongolchuudiin ulamjlalt jurshilaar bol haan songoh ardchilaliin ih huraldaig Onon gol orchim huralduulah yostoi bogood ugsaanii vannariig erhevsh oroltsuulah heregtei bilee. Getel Hubilai ooroo erh medej ugsaanii vannariig uduursen mortoo hyatad gazar hural huralduulaad ooriigoo haan orgomjilson yavdal bol ulamjlalaas terselsen ni mash ilerhii. Tiineh ner deeree Chingis haanii zamgamjlagch hemegdsen bolovch zalgamjlaj avsan uls ni harin Shanduu hotiinhoo nertei adil alag tsoohor bolov. Ovog deedsiin eh nutag mongol ornoo orhichihood ih haant ulsiin noyloh erhiig hyatad gazar shiljuuleh gesen ni mongol yazuurtadiin setgeshgui zui bolovch Hubilai-d avch helvel gaihmar ch genen yum bish azi. Ter dundad tald orson anhanii odroosoo ihlen “ Buh anhralaa hyatad gazar tavij, tushih suurnaa bolgon, hyatad gazriin ezediin demjilgeer haan suurniig bulaan avsan bile. Tuunii baigulsan buyuu noyorhson ulsiin gol ni hyatad uls bogood tushiglej buhui ed budasiin huchen ni hyatad irged baa feodaliin taraalan aj ahui bolno”(Hun Yunbini, Jan Zefani:). Ter hyatad gazriin ezen angitai hamsahad dogomiig bodoj, deer uyiin mongol udamt Hyanbahichuudiin baigulsan umrat Vei ulsiin niislelee Datun-gaas Lueyan-d shiljuuleed Shyauven Di haanii hyatadchilaliig duuraaj niislel hotoo ch udalgui Shanduu-gaas Yanijin-d shiljuulsen yum. Ingeseneer tuunii toriin baigulamjad hyatadiin gazriin ezed, Daiban tushmel, bichgiin surgaltad uulen met hurj, hyatadiin huuliig delgeruuleh tuslagchiin buleg bolj bureldev. Hubilai hyatad gazriin ezen angiin ashig tusiig hamgalah yoronhii toloologch bolsoniig uzeed “Ene odor erdemteniig hereglej, dundad ulsiin yosiig yavuulj chadsan tul dundad ulsiin ezen inu moon bulai ” gej ter uyiin hun saishaan hureelj baisan bogood doloon zuu garui jiliin daraa ch “ Gegen mergen Huandi”(Hun Yunbini, Jan Zefani:) gej unelen magtasan azi. Iimerh magtaal olohiin toloo l biz, Hubilai-g murden ter zamruu shudrah dun dussan hun suuld ni neg bish garsan yum. Hojim ch garahdaa garah l baih aa…. Delgerengui aguulgaas helvel, hereg ch ugui yumand hoorch hugseh durtai, helsen ugendee bayarlaj arhind sogtoh durtai, huniig dagval holgui derveh durtai, bulhemden uhaarj urselden temtseh l durgui ugsaatanii neg mongolchuud bailaa. Hudeegees hotod oroj suusan edugeegiin zarim mongolchuud hen negenteigee uulzsaar hyatadaar yarihiig ih l saihand uzej, ger zuuraa ch durem bolgono. Nyalha huuhed ni held orhooroo “Aav aa, eej ee” gevel araihin tolgoi dohiod ineene, “Baba, Mama ” geseer l “ Minii huu chini hyatadaar heleed chadchihlaa” ged alga tashin bayarlaj uchirgui ih hoorno. Ayalguu byaduuhan hyatad ugeeree tegeed alag urdee hun boloh yosiig zalgaad yarina. Heden degee durveljin useg tanisanaa ih erdemd gargaj, huuheddee yaagaad eh heliig ni surgahgui, mongol bicheg uzuulehgui be? gej asuuval hereggui gene. Mongol chamad hereggui ni baga, modnoosoo salsan navch bolj gazar unsanaa ooriin amaar helj baigad uhaarahgui, gutrah ch ugui ni hoorhii. Setgehui ni huviraj, helnii bairshil ni soligdoj baigaa uzegdel hel yaraand l bish bicheg zohiold ch zundee haragdana. “Bi asuudliig uridaar hyatadaar setgedeg, tiimgui bol iletgej chadahgui!” gej amidraldaa ih l zov songolt hiisen hunii omogshuun ayalguugaar yaridag hun manaihind neg bish azi. Mongol Cadr-iig shilej devshuulhed hedii erdem medleg, ajiliin chadvartai bailaa ch gesen hyatadiin undesen durven ayalguugaas ali negiig ni solij hergelseer l yuu ch medehgui tenegiin chineend bodno. Hushuu, aimag, ornii shatand zavshaanaar tsever mongol darga nar neg door tsuglaj hural hiih dohiol haayaa irne, teghed ihleed duustal chul hyatadaar yarij temdegeldegee alvan yosnii gej uzehees bish ooriigoo erh medeltei huneer uzehgui baigaagaa ichengurd ugt bododoggui ni sonin. Tednii ichengurel uuntei esreg desreg baisanaas bolson baihaa. Undestenii orond undesteniihee ug hel useg bichegiig hereglej hogjuuleh tuhai namaas uraalsaar irsen bogood undesen huulaar ch batalsan yum. Erhiinhee hevcheend ajilahaas aidag ni horsoltoi gehed ichdeg ni nen jigsheltei azi. Alvan yumand eh heleeree heleltsdegiig ichengureld bododog ayuult uhamsar, urtegiin tuhai uzelt Manj Chin-giin uyees iheljee. Mongolchuud noyon suusaar ooriigoo yazguurtan bololoo gej busdaasaa deeguur orgoj, toriin alvatan---onts erhtenii davhargad bagtaan bodoj, deeguur harj deeliin zaam temtsej yavsaar mongol hun gedgee uztel martaj orhidog baina. Getel hariin noyorhogchid chamad hedii “hair soyorhol” uzuulj bailaa ch gesen hantsuiin nohoosoos deer bolgon bododoggui bogood mongol hun gedgiig chini hezee ch martadaggui yum. Mongolchuud tuuniig ni medej baisan ch medehguigeer ovoldog. Iimerh uls toriin boolch uhamsar olon zuunii tursh masht gazar avchee. Tegeed noyorhogchidiin hoorondoh setgeliin zaigaa bagasgah gej ug hel, omsoj zuuh, hudelj barihaasaa ihlen ooriin ontsligoo muulj hayaad orooliinhod niitsuuleheer charmaidag baina. Uuniig tsohom huu “husel yugen tevchij yoslol dur niitsuuleh” hemen helej bolmui. Ingej ooriin soyoliig ooroo hundetgehgui yavsaar etsestee tsohorlon mohson Hyanbahichuud shig mongol van gunnar hoyor huruu ulaih nuurtaigaa, hojim duudagdah udamiin nerteigee noyorhogchidiinhoo hamt horvoogiin dansanaas monho hasagdjee. Ichehiig medehgui Injannash l heltei, aldartaigaa, buteelteigee hamt hun zunii setgeld, hoh sudriin huudsand unii monho amilan hotsorson yum. Ene buheniig tuuhend esguul Hubilai buyuu Shanduu hotod tulheed ch bas yaahuuv. Tsag uyiin tuuhiig tsag uyiin hun ooroo bichdeg azguu. Hubilai-in tuhaid gevel hari soyol havidahaas aidag adgag ugsaatanuudiig huraan tuvshidgej, tuuhend garaagui tomhon haant uls baigulsan gavia judgel bas ih tul uran temdegleliin huvid end ugleh sedev bish. Harin Shanduu hot mani taraalah, maljih hoyor soyoliin orshin amidrah oron zai bulaaldsan iimerh zoritsol morgoldoonii ontsgoi tuuhen ahuid baigulagdsan azi. Shanduu hotiig tuuhen deer buteneer ni Shanduu hiiven hurd balgas gedeg. Shanduu gedeg ni deed niislel hemeh hyatad ug.hiiven gedeg ni moon Kaipin buyuu enh ihlelt hemeh utgatai hyatad ugiin aviachilsan duudlag bogood hurd gedeg ni harin mongolchuudiin shuteent naiman tahiliin dotroh “And nohodiin zuramt amarlangui ariun shijir altaar butesen, ayuult daisaniig sureer daragch myangan heest yaralzsan, augaa olond tiveer toomol orchihuigoor detgegch, amaglan taivan altan hurden” hemeh enh amaglangiin olziit temdegeer nerelsen boyu. 1259 ond anha buteheer ni Kaipin-giig deed niislel buyuu Shanduu hemen halaj, 1273 ond Daiduu hotiin ordon harshiig baigulj tugseed Yuan ulsiin jinhin niislel bolgon daraa jiliinh ni tsagaan sard nuun orsonoos hoish Shanduu hot mongol haadiin zusaaliin ordon boljee. Hyatad mongol Turk holildson alag tsohor nertei ch gesen ene balgas mongoliin mandaliin uyed baigulagdsan niislel hot bolsonii huvid ter l uyedee uls tor, oyonii amidral orgilson id zaluu nasandaa bailaa. Yuan ulsiin niislel hedii Daiduu-d shiljsen bolovch jil buriin zun bolmogch haanii beye tushmel said, ems huuhedee daguulan ovoljoonosoo irej zusdag bogood namariin etses boltol yaamlan suudag bolohoor toriin chuhal ih hereg yavdaluudiig end bur shiidverldeg azi. Zuslangiin ordon buyuu dagalt niisleltei baidag ni ih taliin nuudelchidiin chuhal neg ontslog yum. Hunu, Hyanbahi, Turk-iin vant torod chum uliraliin ordontoi baisan medee seld be bogood altan ulsiin haanii zuslangiin gazar Huanijeu-d baisan Jinmin Gun hemeh ordonii buur Shanduu-gaas baruun omno guchaad gazriin uzuurt orshih azi. Uhuani, zuun hur baa Hitan-ii haad uunees urid end zusaj baisan bogood yalanguya Hitan-ii uyed eneh ontslog nen dovoij bailaa. Liao ulsiin tavan niislel ni bur uliraliin buyuu angiin ordon yum. Iimerh buudal suudaliin ordoniig hitan-aar nabo gedeg. -d: “Orognon suuh huree hotiig ord hemej, ayalan zorchih buuts suuriniig nabo hememui” gesen bogood bas “Namar ovol huitnees daldalj, havar zun haluunaas zailan, evs usaa dagaj jags agnan on on eeljilmui. Durven tsag tur chum buudaliin gazar be agaad tuuniig nabo hememui.” gejee. Barag Shenzun haanii uyees ihlen durven tsagiin nabo ni togdson oron baa durimtei bolj, havariin nabo-d jags jaraahai agnan galuu barij, namariin nabo-d bug sug avlan bar namnaj, zunii nabo-d seriuhen zusaj, ovoliin nabo-d dulaahan ovoljdog bolov. Haan ezen ger tergee avch said tushmedee daguulan uliraliig dagaj nuudlehd ni nabo-nuud tsereg zasagiin ih uil shiidverleh uurge role guitsedgedeg azi. Altan uls baa Yuan uls chum eneh zanshiliig murdejuhui. Yuan ulst iimerh uliraliin ordon Shanduu-gaas gadna bas deer ugelsen bars hot, harsh suurin balgas, Arol-iin tsagaan balgas, Erchiu-giin tsagaan balgas, tusgu balgas… zereg havarjaa, namarjaa, zuslan olon baijee. Daiduu haan balig bol daarj beerehiig medehgui tomhon dulaan ovoljoo bilee. Manj-iin haad ch ene durimiig murden Beejin-geer ovoljoo, Mugden-eer havarjaa namarjaa, buleen goldoh seriun ordonoor(Chendee) zuslan bolgoj baisan bogood Enh Amaglan baa Tenger Detgegch haan haa hurvel tend neg buudaliin ordon baiguldag baisan azi. Ih taliin nuudelchidiin otorlon maljih soyol uuneeree ontslogdno. Teghed Shanduu hot yuu yuunaas ch gargaaguud bailaa. “Tsailzah nuuriin huveenee buudliin ordon sunderleed, tsanhran tunrah unyaraas shijer tuyaa satsarmui”(Jeu Buechi: ). Tuhain uyed baigaliin hamag aitai nogtsol, zam hariltsaanii chiglel zereg buh taliig bodoltson baigulsan Shanduu hotiin buur deer zogsoj durven zugiig baraalval gazriin baits yostoi l luu magshij gardi devdrem heshig buyan delgersen navdag shavdagtai oron boloh ni ilerhii. Hotiin urduur emjeerlej zuunees baruunsh mongon davalga haylan hargilan ursah seriun tungalag ugalzan shantiin gol ertnees avaad ene nutagiin und undraliig hangaj, evs belcheeriig un shimeleg bolgosoor irev. Hotoos zuun omnosh neliin jiisen ih tal deer altanhua tsetseg badran delgerj, engui shar torgiig eservaa tengerees delgen haysan met bogood aisiin salhin ilven ongorhuye angilmal uner ni uushig zurhend nevtren shingene. Altanhua tsetseg bol emd ordog mash hovor unetei urgamal bogood bargiin gazar delgerdeggui yum. Bairan Saihan Han-ii noyon orgildoh zuun naiman seriun bulagtai tungalag nuuriin huveegeer altanhua tsetseg haragdadag bogood hormostiin daginis beyee ugaahaar irehdee tengeriin ordonoos avchraj zailalaa gesen domog negen be, altanhua tsetsegiig tubed-eer mitugserchin buyuu serjimitug gej mongol tubed emneleg deer hovor chuhag emiin nairalgad hereglene.Tsetseg ni gashuun bogood huiten chanartai, suuder gazart haaj avaad hereglevel el zuiliin urivseliig darj, hursan haluuniig arilgan tailah chadaltai. Altanhua tsetseg mash ertnii bogood erhem deed urgamal bolsonooroo Shanduu-giin shar tal Yuan ulsiin uyed ihtee aldarshsan yum. Liao, altan ulsiin uyed ene gazriig Jini Lyani Chuani buyuu altanhua tsetsegt tal hemen nerleed zuslangiin ordon baigulj baijee. Chin ulsiin shulegch Hu Hui-eni ber end irej altanhua tsetsegiig uzeed :Ar govid sahiulsan tsetseg delgerjAagim haluun dur gaihamshigt delvie neemui,Aruuhan gerleeree elsiig altaar giigulenAngilmal unereeree hudagiig hasaar tsevershuulmui.Hyazgariin salhinaa ongo inu buurahguiHyaruu unahuya ulam saihan bolmui,Tenger nuuriin huveenee avaachij zailvachTeruulsen badma luga neree mutseerhej chadmui!gej baharhan uyangaljee. Shanduu hotiin buur deer irej, sharhalsan setgelee anaahad shar taliin altanhua tsetseg shimiin arhinaas ch huchtei azi. Shanduu hotiin araar tushleg bolson uul nuruu omnoos hoish ogsoj urgeljilseer uherchin ovoo hureed orgildoo tuldag. Yuan ulsiin uyed ene uuliig deedsiin shuteent tumen olziit uul hemen duuddag azi. Chin ulsiin uyed shuluun tsagaan hushuunii uheriin surgiinhind ovoon tahilgiin gazraar zaagdsanaas hoish uherchin ovoo gej duudadag bolov. Tuhain mongolchuud bas emchiin ovoo gedeg baina. Uherchin ovoo baga hurah nuruugiin salvuur hairhan boloh bogood dalain tovshnoos 1673 meter orgogdoj, balar oi duner shuguid huchigdan ertnees naash ene nutgiin suld tahilag bolsoor irjee. Asga hairhan guun zavd ni an goroos urjin toljij, eldev urgamal sonin tsetseg en darj bagshran uragsan ene uul ih baigaliin setgel bulaam rid shidiig burduulseneeree Yuan ulsiin niislel hotod ayandaa butsen baigaliin tsetserleg bolson azi. Hubilai haan zusaalaar ireh bur tumen olziit uuliin noyon saridag deer aviran garch ovog Chingis-iin toroj ussen baa altan yasaa bumvalsan Onon Herlun-ii nutag, Burhan galtun zug baraalj udtal namanchildag bogood av homrog hiihdee ch ene uulnii oroi deerees angiin hol zasdag gene. Hubilai-gaas hoish ene uul Yuan ulsiin haadiin aviin uul bolj, uye uliran darhan tsaajtai baisanaaraa odoo ch eruul buten baigaliin uzemjee demii aldaagui baisaar. Shanduu hotiin araar baigaa namhan tologdiin oroid, daisan irvel temdeg utaa tavidag tsagaan hermiin oiroltsooh uuliin oroidiin chonj shig manitiin ovoo, tubediin ovoo geh nertei tom tom ovoonuud neleed baigaa ni Yuan ulsiin uyed ovoon tahilag hir id yavagdaj baisaniig haruulj be. Ertnii ezed haad niislel hotoo engiin gazar baridaggui gesniig uunees medej bolno. Uul usnii uzemj tuges buredsen ene gazriig songoj Hubilai haan Shanduu hotiig barisan ni bur ch ih daldiin bodoltoi hiigdsen zuil yum. Shanduu hot “umrash als hyazgariig erhsheej, omnosh dundad gureniig zahirch”, gazriin baits bartaatai bolovch zam hariltsaa durven zug naiman zovhist nevterj, omnosh han balig baa hyatadiin olon muj, umrash Har Hurum baa mongoliin el aimag, zuunsh Liaoyan baa Hitan, zurchid, baruunsh ongod, Ganisu, Hohnuur, Tubed jich hashin honhiloor damjin dundad Asia-d hurdeg baisanaaraa baildah bodolgiin huvid mash chuhal azi. Hurd balgas ter uyedee han balig-iin daraa l oroh mongoliin hamag tom hot baisanaar ul baran Yuan gurnii uls tor, tsergiin yavdal, aj ahui, soyol urlagiin gol tov bolj bailaa. Yuan ulsiin uyiin hun Hu Zhu -too: “Ezen hotiin zuun tumen irged, odor odor uyaraliig uzej uimeldmui” gej bichsenees uzvel Shanduu-d ter uyedee tum tuchignej bum bujignasan haluun amidral butsalj baijee. End uran zohioliin hetruuleeliig hergelsen bolovch hori guchin tumen huntei baisan ni lav. Sudar bichegt temdeglesen buretgeleer bol, gadar hotiin jeel gudamjiin toirogt ih baga alvan yaman jar, gar urlaliig hamaarah baigulamj bolon uildvuur tovchoo zuu horiod, zalgaldan niilsen araljaanii puse, bayad noyod baa egeel ardiin urgee baishin ih olon bogood gants urchuud gurvan myangan oroh baisan azi. <>-od temdegleseniig undeslevel, deed niislel buged ih hot, haan hot baa ordon hot gej gurvan davhar hureegeer bureldev. Gaduuraa hamgalaltiin shoodoo dalantai, arvaad hos ald ondor bogood oroi deeguur ni hoyor tomor tereg zurij bagtah avrag surleg gadar herem ni urt durveljin helvertei, hureenii urt ni 16 gazar 334 alham agaad chumiig juursan shavaraa handaj gaduur ni hoh toosgoor ongolood tal burd ni hoyor haalga gargan, haalgiinh ni gaduur halha herem barij deer ni tagt bosojuhui. Haan hot ni ih hotiinhoo dotor gel zuun omno bairlaj, hotiin hermiig moon noiton shavaraa handaj chuluu toosgoor boojee. Zuun baruun durven haalga, omno hoino hoyor uudtei, hermiin tal bur ni 840 altsam be. Ordon hot ni haan hotiinhoo dotor gel hoino goldoj, hotiin hermiig moon shavaraa chigjej chuluu toosgoor gadarlajee, zuunsh baruunsh orgonooroo 340 altsam, hoish uragsh urtaaraa 370 altsam be. Ih gegen, erden uul, nugelsengui onolt, amaglan hudag orshihui, ulemj erdemt, gegen amarlangui, bolor harsh, bugiin oroit harsh zereg arvaad ordon harsh baa tumen amaglant, horvoo togtoogch, budi olzii, ulaan zandan, gerel hurah, utga uyanga, hujisiin asar, bilgiin asar zereg guchaad asar tagt jich eldev sonin bureh, tangim duganguud chum ordon hotiin dotor baigaa bogood zuun hoit untsegt ni Hua Yan Si, baruun hoit untsegt ni Chyan Yuan Si hemeh aldart hiid be. Ood oodoosoo eserglen ev zohitsoloo olson edger uzesgelent tom barilganuudiin hooroonduur jeel gudamj suljilden zalgaldaj, tsenher bulag gurchignan tsetseg mod jigdren urgajuhui. Haan hotiin hermiin baruun omnoh untsegees zuun hoinoh untsegiig holvoj gaduur ni bas negen davhar herem bariad dotroh orgon uudam gazart ordonii tsetserleg baigulsan azi. “Tus hotod Hubilai haan gandig chuluu hiiged busad chuluulagaar asruu tom ordon harsh baigulsan bilee. Orgoo tangim buheniig altaar shirtej, hun har bolon zuil buriin araatan jigurten, mod tsetsegiig urlan chimsen bolohoor odor duusna uzej toirvoch halshirahgui goyomsog baidag yum. Ordon harsh ni hotiinhoo tovt be. Gaduur ni hotiin herem hureelj, neg talaar nogoo tal hurtel tatahdaa arvan zurgaan mile gazar uudam baidag ” gej deh ornootiin hunii nudend ortoson zuils uuntei duitsej baigaa yum. Amaglan harsh bol ordon hotiin dotroh hamag chuhal barilga bolno. “Tor gurnii amaglan harsh asga met sunderleed, tengert tulsan surleg ordod deed niisleliig chimeglemui”(Jeu Buechi: ), “Amaglan nert surleg dagt saran ordon luga mutseerheed, Asuri tengerees tohoihon zaitai aisiin salhinaa ilvegdemui”(Xu Jiushi: ), “Amaglan harshiin saravchin dur udshiin salhi huraagdan, Alman saran toli met zulai deerees giigulmui” gej tuhain shulegchidiin uyanga aviasiig hudelgesen amaglan harsh dur tor gurenii chuhal uil hudelgeen, haad ezediin suurin zalgamjlah ih yoslol hiideg baijee. Bolor ordon bol mongol geriin helvertei bogood odoo uyiin shilen tuurgat asar luga muruitseh gots saihan barilga bolno. Shyau Shyun gegch hun “ dugui togrog hoyor bolor ordoniig usnii dund bariad gal shileer gadarlasan tul narnii gerel oilgon usan ordon met haragdamui” gej -dee bichjee. Jeu Buechi bas: “Tsasan tsetseg musen delvi naan tsaan gilsaad, hasiin ordonoos seriu tataj zug buhen dur senginmui” gesen baa Sadula-giin shulegt moon “ Hilgast modon deed hureelen dur zuun tohoi asar, Gardi galvinga nuuriig tsalgiulj bor tselmen guhidemui” gej gardag. Bolor ordon tuhaiin uyed seriun harsh gej aldarshin, toorgo deeveriig ni hurtel alt mongo, erden suvad, nogoon hasaar chimeglej, hilgast modonii navchaar deeverlen, haad zundaa urgelj seriutsen amraj nair hurim hiideg baijee. Bolor ordoniig seriun gej usan deer barisan tuhai 14 duger zuunii Pers-iin tuuhech Rashid Ad Din ch “Kaipinfu-giin ordon harsh bol haanii zuudend orson yumiig heveer ni shiljuulj zurag tolvolgoo hiisen boloi. Eneh barilgad oroltsoj baisan jurhaichin, tologchin, barilgiin mergejilten nar ordon harshiin hamag tohiromjtoi bair bol Kaipinfu-giin dergeteh belcheer dund orshih nuur azi” gej negen duunaar helj baijee. Getel nuur deer ordon harsh baigulhad en teruunee suur tavih asuudal tulgarna. Zavshaanaar ene gazar tulesh bolgodog negen zuiliin har chuluu baisan tul humuus uuniig chugluulan avchraad yag modon tulesh shataah adil tulj toosgo hiisen baina. Tegeed tereh toosgooroo nuur bolon usnii ihiig bulaj, deerees ni har tsagaan tuglag hailuulan chutgaj behijuulsen yum. Suuriig hunii busluur chinee ondor bolgoson hoino deer ni gandig chuluugaar herem barij, hyatad maygiin ordon harsh tsogcholson azi. Horson door bulagdsan us ni ayandaan nevtrej undarmal bulag bolson azguu gej -daa baharhan temdeglejee. Ordon hot baa haan hotiin dotor toolj temdegleed barahgui olon saihan barilga baisanaas gadna, hotiin gaduur ch bor ordon, shar ordon, shine ordon gej gots saihan barilganuud baijee. Bor ordon bol Shanduu-d aldar chuutai harsh boloh yum. “Zuun tohoi bor ordon eznii hureelen dur sehuiged, Zogdor hilgasanaar helhisen goh salhinii ayaar hiismui” gej tuhaiin shulegt gardag bogood Daidin-giin hoyordugar(1325) onii hoyor sariin arvan zurgaand: “Haan ber Shanduu hotiin bor ordon dur devseh hivsiig mujiin haraa el chuulgaanai irgediin dotroh urchuulaar nehuuleed isen sariin arvan gurvanii odor ulden sahigch yamanaa avaachij tushaatugai hemen zarlig bolov. Tiinh hoyor heseg tom hivsiig nehuulev. Tuunii hemjee inu 2343 tohoi baih azguu”() gesen temdegllees bor ordon hechnen ih baisaniig medej bolno. Haan urgelj end said tushmed sadan torloo shiree zasaj daildag baijee. Deed niisleliin ter olon barilga dotor shar ordon ni undestenii ontsligoor hamgaas dovoim, nuudelchidiin soyoliig gaihuulsan asruu saihan surleg uzemjtei barilga bolno. Tuuhen temdegllees uzvel shar ordoniig yordoo isgii ordon gedeg bogood mongol geriin helvertei barij, deever toorgiig ni chum isgiigeer burej dotor ni altaar bodood, jigurten araatan tsetseg modnii zurag, hee ugalz ongo yalgartal zuraj, ereen holtrog, eldev ongiin oosor satsagaar chimeglesen azi. Yuan ulsiin hun Liu Guani shar ordonoo haanii dailalgiig sonirhoj butsaad bichsen shulgiin tailvuurdaa: “Husge tereg buudaliin gazar hurhui dur haan ezen inu said tushmed turee hurim soyorhoj guugiin suugeer satsal orguuleed isgii bureestei shar ordon baigulsan buluge. Tereh ordon anu heden myangan huniig bagtaaj chadmui ”( 5 dugar bodi) gejee. Ene ni barag mongolchuud dalan buhaar tatuuldag ger tergee gazar buulgasan uhaantai bogood nuudel amidralaasaa suurshild shiljseniig uzuulj baigaa yum. Shanduu hotiig mongolchuud bas zuun naiman sum gedeg. Zuu naim gedeg ni shashinii belgetei toogoor olniig iletgesen bolohoos bish Shanduu-d sum hiid zuu naimhanaar togtohgui olon baijee. Gants -t temdeglesen nertei sum hiid 167 be bogood Hua Yani, Chyani Yuan, Tyan Yuan, Kai Yuan, Mi Tue Yuan, Chin Ani, Hun Zhen, Huan Mi, Da Xi, Xuan Shen, He Shen hiid baa tumen amaglan hiid, Kunzi-giin sum, bomviin hiid, ongodiin sum, Laliin sum, morgoliin dugan, gurvan ezediin sum zereg ni tuhaiin uye mash hol hoortsog baisan shashinii duganguud bogood negen uye tsaglashgui ariun gegenii uner amt shingesen orgol morgoliin tagshin oron bolj bailaa. Teghed huree hiidiin barilga Shanduu-gaas ihelsen bish, uunees omno Har Hurum-d tomhon sum hiid arvan hoyor baisan azi. Liao, altan ulsiin uyees haa saigui uldegdej irsen dalai olon burhadiin sum hiid ter chigeeree durem uzuulj mongoliin gart orson bilee. Ih taliin nuudelch Hitan-chuud, moon Zurchin-chuud uls tor baigulj negen uye huchirhegjin mandsan bolovch noyorhogchidiin heregtseegeer burhanii shanshind guunee avtaj, alivaa buhend nugel hilents gai gamshigaas zaitsuulahiig tenger burhanaas morgon guij shivnen shivshdeg baisanaas bish huvi zayaagaa ezemden ooroo ooriigoo avrahiig medehgui yavsan ni ugsaatanii huvid zorig suldee mintsuuruulen oi bilgee mohoogood zogsosongui, sum dugangiin barilgad ediin zasag nuraj aj baidal doroitsoor etsestee sonoj mohson tuhai Yuan ulsiin tuuhchid dugnesen yum. Getel ene ni mongoliin noyorhogchidod seremj avuulj chadaagui, ugsaatanii bish uls toriin heregtseegeer udaj tudelgui tedenii hoinoos ayaltan orson hereg bailaa. Mongolchuud yazuuraas buhiin shashin shutedeg bolovch ezlen daguulah uls toriin heregtseegeer yor ni Chingis haanii uyees ihlen el zuiliin shashin surthuund chuleetei bodlog avch, ashigtai l yum bol huhiguulen hogjoosoor Zhiyuan-ii horin naimdugar onii buretgeld buh ulsiin hevcheenee 42,318 sum hiid, 213,148 lam huvrag baa chavgantstai bolj(,), “Sun suliin ordon harsh Yuan ulsiin sum hiid” gesen helelge tuhaiin uyed delgerj baijee. Mongoliin yazuurtad uur boogiin shashinaa orhij baruun hoiguurhi ni Nistorias, Islam-iin shashind, uriduurhi ni burhan, bomviin surthuund ooroo orson tediigui haraat tsereg, ard irgedee ch alvdan tadaj bailaa. Hubilai-gaas Togontemer hurtleh Yuan ulsiin haad tubedees arvan durev tavan haanii bagsh zalj orgomjilson ni shashin, tor hoyoriig negetgeh uzelt masht gazar avsaniig haruulj baigaa azi. Shashinii chuleet bodlog ni Yuan ulsiin nutag devisgeriin orgotgol, uls ornii soyoliin soliltsoond ter l heseghen uyedee zohih idevhii uildel uzuulsen bolovch ugsaatanii huvid mongolchuudad huvi nemer bolsonguigeer ul baran oyon sanaa, uurag huchiig ni gedregdee mohoon mitaaj baisan yum. Niigemiig uzel uhamsariin helver boloh davhargiin neg heseg hemegdsen shashin surthuun hun torolhiitonii niigemiin togtoltsoo be bolohiig dagaldan uusej, hamag anhanii baigaliin shutelgeesee sug sunsenii tuhai shutleg, totem shutleg, deedsiin tuhai shutleg baa sahiulsanii shutleg bolj hogjin, tumen sahiulsanii shutelgeesee turuu sahiulsan buyuu gants sahiulsanii shutleg bolon hogjij, heje, evenhi, orchonii boo buyuu tubediin ertnii hariin shashin, omnot Africa-nii Bushioman-chuudiin shashin geh met ovog aimagiin shashinaasaa Ibrai shashin, Japan-ii sahiulsan, bomviin shashin, enetgeg shashin geh met ugsaatanii shashin, chaashlaad burhanii shashin, Christos-iin shashin, Islam-iin shashin zereg delhiin shashind ulirsan baina. Eneh hogjiltiin yavtsdaa shashinuud ugsaatanii bulegt tsogchiin ashig tus luga davs us shig uusaltsan, ooriigoo hamaglaj hogjuuleh zohion baigulalt, onol uzel sanaa, sahil sanvar, uureg chadal burelduulsen mortoo niigemiin angi davharag baa toriin baigulamjd nevchen orj idevhii uildel uzuulseer irsen azi. Ali ch gazar, ali ch undestenii toriin baigulamj orognoson hot balgadad shashinii sum duganguud suur met dagaltsaj bailaa. Tegehdee shashin bol yuunii omno suurshiliin, hot balgadiin buyuu soyoliin uhagdahuun yum. Nuudelchided bol baidal harin oor baiv. Boogiin shashin olon myangan jiliin turshd nuudelchidiin oyun sunsiig zohih hemjeenee erhsheeseer irsen bolovch buren tuur onol, uzel sanaanii system, zohion baigulaltiin uureg chadal burduulsengui bolohoor niigemiin hogjiltiig dagaldan busad shashinii nevchiltiig horigloh huch baa tord ashiglagdah bolomjoo yavah dutam aldsan baina. Hohch boo zasagt gar durij Belgudei-d nugslagdan alagdsanaas hoish boogiin shashin toriin tavtsand dahiad barag garsangui. Tuunii bairiig bus shashinuud ayandaa ezlev. Ene ni golduu boogiin shashin ugsaatanii buyuu ulsiin ashig tusiig toloolhuits soyoliin uzegdel bolj es chadsanaas l shaltgalagdjee. Olon myangan jiliin tursht uls tor baa ugsaatanii hucherhegjild ashig buhui tiim neg ooriin gesen davshingui shashiniig mongolchuud yoroos olj shutesengui. Orooliin shashind huurtaj, monhorj yavsaar edugee hurhed aldsan ni olsonoos ni hechnen tulhuu baisaniig genedte sersen ni yuutai ih hojimdol bilee. Shanduu hotiin dotor asar dagt, sum dugangiin barilga soroglon sehiij, agaariin narand altan mongon gerel satsran, aisiin salhinaa hujisiin uner angilan, saravchnii honh jingenen duugarch kandarisun kubira-giin ornii sanagduuldagaar barahgui, haan hotiin tsetserlegt nolomiin nogoon zuleg devisej tsetseg mod tariad, bulag goroh gurchignan ursaj zuiliin araatan soroglon urjseneeree oroj ochson humuusiig ongon baigaliin gua uzesgelend huteldeg azi. “Dotor ni olon arvin goroh bulag gurchignan ursaj, evs belcheer saitai baidag…Tegeed ih haan shingeleg dotor tejeej buhui nachin sonhor, hartsgai burguded iduulhiin duld tsetserleg dotroo bug goroosoos ihlen torol buriin araatan amitaniig tejeej be” gej Marco Polo-giin temdegleld gardag ni ene tsetserleg boyu. Hubilai haan ene tsetserlegtee zugaatsah tedii l bish, zuiliin araatan goroosnii hureelen baigulj, av homrog hiih sorilt yavuuldag baisaniig Dosson ch temdeglsen baidag. Shanduu hotiin ar herem deereh chonj shig heden dovtsog bol astronomy zagvuur tavij baisan herseg asriin buur bolno. Odon orniig shinjeh ajiliig Hubilai haan masht hundetgej, 1267 ond Arab hun Zamalodin-aar tumen onii Huanli baa doloon astronomy zagvuur zohiolgon heremiin oroid bairluuj orchlogiin nuutsiig shinjuulj baisan azi. Hun torolhiiton sarmagchinaas uusej hodolmoroor humjilee gesen Darvin-ii huvisaliin onoliig niidem zovshoordog bolovch oiriin jiluuded zarim shinjleh uhaantad bas hun torolhiiton oor odon garag deer amidraj baigaa hogjiliin tuildaa ulj baigalaa telej duusaad, hizeg tahal delgerhed orchlongiin isgeleer tsoon hun zugtan garch irehdee delhiin bomvortsog deer unan tuiran bolj, urdiin setsen tselmeg uhaa ni edugee sai aajimaar sergej be gesen jishilt gargasan ni sonihon yum. Mongolchuudiin oi uhaanii sergelt 13 dugar zuund id avsan bololtoi. Tiinh tasraj irsen eh bomvortsogoo erej moroodoh husel toroj odon ornii shinjleld busadaas urid sonirholtoi bolson baij boloh yum. Ugedei 1233 ond Huni Tyan Yi hemeh astronomy-iin zagvuur zohiolgoson bogood Monho haan zarlig buulgan odon ornii shinjileegiin ordon baigulsan azi. Hubilai Shanduu-d l bish Daiduu-d ch iim baigulamj baa tohooromjiig suuld ni buteesen yum. Dundad Asia-d baigulsan mongol haant ulsiin heden haad ch ene ajiliig chuhald avch baijee. Tiimees ter uyed mongolchuudiin dotor jurhaich, tulgech mash olon tsolgorj, baigal yortontsiin huviraltiin jim yosiig ezemshin naran sarnaii hirtehiig hurtel shinjileh uhaanii argaar zov todruulj chadadag baiv. Ene ni manai undestenii ov soyol bogood onoodoriin huvid ch serej sengeruuleh uchir holvogdoltoi azi. Tuuhiin hurd eregseer doloo naiman zuun jil ongorj, hun torolhiitonii soyol baa niigemiin hogjiliin ondor shatand davshin, ertnii mongolchuudiin shileer shagain haraj baisan odon bomvortsog deer edugee bus ugsaatanuud orchlongiin hulgeer harvan gurch atal mongolchuud bid huleg hiij chadahiig buu hel, ter uyiin astronomy-iin zagvuuriig odoo avaad uzsen ch uhaaniig ni oloh hun demii hedgui bolsoniig yuu hemen ugleh bilee? Ai hohoi! Minii hotsrogdson ugsaatan minu jee, yaaltai bilee… Shanduu hotiin tuhaid ter uyiin mongol hun tsohom yamar oilgolttoi baisan bol? Tuhaiin hunii bichsenees Sadula-giin shulgiig gargaval oor zuil mand barag oldohgui boljee. Sadula-giin hedii hyatad shuleg tedii bolovch mongol hunii nudeer haraj mongol setgehuigeeree delhiid tamgalsan ul mur, degjij mandsan niislel hotiinhoo tuhai oilgolt ulam oir, ulam haluuhan bolj sanagdah yum. Egsheg ayalguu duursaj ondor ogtorguigoos buunam/ Ezen haanii ordon harshiig hasaar zereglen buteevei./ Ergelden bujij olon tushmed nair hurim uusgen/ Eldev amtat uzemiin sarhadiig hoyor ordonoo orgomui.// Arhain sovorgoloh seriun harshaas nogoon has gereltej/ Altan mongon deel malgaitan van nar huran nailamui./ Ariun salhi hushgiig orogmogch ordon duuren sengineed/ Arvan jurgaan tengeriin daginis hantsui unjuulan bujiglemui.// Atar heer uulnaa zalgaj els manh ovoorood/ Asar dagt tegshhen gazar tur nuden omno ilervei./ Ayalan zorchigsod hol horiotoi evs tsetsegees zailzgan/ Astaa zamaar holuur toiroj heresgiin gaduur irmui.// Huree buhen dur sudar delgen toin tarni unshij/ Hushgiig buulgan gegen odor toson zul asaamui./ Shanduu hotiin zurgaan sar usan met seriuhen/ Shagnaj ogson ezenii arhi molson adil ariuhan.// Uher honi tashih narnaa gazariig burhen egej/ Evs nogoo uner hanhlan urem tos amttai./ Urne salhin dur els manh tsasan lavslah met/ Oroh ail uudee daraj isgii toorog buulgamui.// Bor tsaijnaa salhi suugij nomiin huvch hatuu/ Bugdiin urs mori dovtolgon baildaanii talvuur dur avalmui./ Hartsgaigaa duudaj sumaa saadaglan harij irhuye oroitood/ Hamuut choniig tolgoi unjuulan hos hosoor ganjgalmui. Sadula(1300--1348), Tashman ovogiin hun, mongol undestenii aldart shulegch, orogson ner Tyan Xi, chul Zhi Jai hememui. Ovog Salabuh hiiged echig Aruch ni Hubilai haanii uyees dain baildaand yavaj ih gavia baigulav. Sadula Shanxi mujiin Yani Meni-d torsonooroo shulgiin tuuveree hemev. Olon gazar hereg medegch, daraach yavaj baisanaa 1334 ond zarligaar Shanduu hotnoo hursen tashram uzsen sonossonoo uyangalj tus shulegiig bichsen azi. Tuunii shulgees bid Shanduu hotiin uzesgelent saihan asar barilga, ongo tansag baigal ahui, hun zunii aj baidal, tsog suld, zan dadgal, shashin shutleg, ordonii nair hurim ene buheniig olj harna. Yalanguya ihenii hoyor badagt tuhaiin “Jaamiin hurim ”-iig bichsen ni mash goit yum. Yuan ulsiin uyed zurgaan sariin gurvanii odor huseg tergeer morilon hursen gazart ezen haanii omno hurim beletgen nairlan tsuglardagiig “Jaamiin hurim” gej, bas “Zusen hurim” gedeg. Jeu Bueqi -doo: “Deed niisleliin jil buriin zurgaan sariin belget odor ugsaanii van, said tushmel jich shatar dagalt dur zuil zusemiin suvad has, alt erden, deel malgai, bus soyorhoj, nert agtiig zasaj chimegleed ogloo ert shihur tuaz orgon yosloliin jagsaal jagsaj, hotiin gadnaas dotogsh ormui. Ene uyes ezen haan ber goyololiin huvtsas omsoj harsh dur zalran nair uzeh bogood ih hurim tavij baismui. Ugsaanii van, oir seld, heshigten tushmel nar uragsh davshin arhi barihaas bus anu orondoo suuj uuh boog ais uusgen zuiliin togloom gargamui. Ene meteer gurvan odor bolood sai zogsomui… Uuniig ‘Zusen hurim’ hememui. ‘Zusen ’ hemegch anu hyatadiin ugeer bolvos neg ongiin huvtsasan bolai, yordoo ‘Jaamiin hurim’ hemen nairlamui” gejee. “Jaamiin hurim”-iig tuuhchid olon yanzaar orchuulan tailvuurlaj be. Hani Rulini avgai: “ ‘JAMAH’(nomrog) gesen Pers garaltai ug” gej, Naaguisainhuu “Jumiin hurim”(buhel shuus tavih hurim) gev. Helveriin talaas uzvel d gardag “Yamu tooh hurim” baa “Tsagaan sorgiin dailga” shig bogood tsagiin talaas uzvel bas d ugelsen mongoliin ulamjlalt durven tsagiin hurimiin negen boloh zunii zurgaan sariin “Ahariin hurim” buyuu “Saamiin hurim” baij ch boloh yum. Ene tuhai todorhoi temdeglel alga bogood mongoloor uldeesen zuil nen ch baihgui. Yuu ch gesen Yuan ulsiin uyed alban yosonii baa ardiin bayar dursgaliin odor olon bogood ter tuhai zohitsuulsan nair hurim hiih zanshil ihdee delgerj baijee. Gehdee duu hogjim bujigiin urlag negen uye ih l hogjiv. Chingis-iin uyed boogiin shashinii urlagaas uussen tal hengereg, huur tsuuriin havsralagtai devsleh bujig gol bolj baisan bol, Hubilai-in uye deer ireed omno umra urnedahin dornodahinii soyoliin soliltsoo nevtrej busad uls undestenii urlagiin shimiig shingeen avsanaar gunduun duulal, nairiin egsheg, deed amaglan baa olzii hudagiin ayalguu zohiogdoj, ih burdeliin hogjim, tahil tavigiin hogjim, yaruu hogjim, hur aimagiin hogjim zereg be bolj, Zhi Yuan-ii doloodugar on bolohd gants hogjimchidiin too 724 hund hurev. Duu bujigiin egnee tsohom hedii huntei baisaniig toolhuya bereh azi. Ingehed bujig gants daginiin bujigeer zogsoh bish, haanii ordond bas “Erdemiig erhemlehui bujig”, “Gavia Togtooh Bujig”, “Todoodoo Tovshitgon Gadaadiig Bagtslah Bujig” geh meteer olon zohiogdoj nair bolgond duu, hogjim, bujig havsruuldag baiv. Ene uneheer “ Hogjimiin ais tur huvtsas myaralzan bujig sai zogstol, hujisiin uner hanhalan tunraj bidryan magnagiig burehmui”. “Aralai” gedeg duu ih ert delgerj, omnot Sun ulsiig baildsan mongol tsereguud ene duug doroo togshin duulaj yavahiig Daiduu zug huligdej echih zam zuuraa Veni Tyanshyan sonsood: “Tengeriin tsag ar mongol dur irej, omno gazariin hun egej degjij chadahgui bolov!” hemen tesgelgui duun aldan tenger haraj urtataa suurselsen gene. Hari ugsaatanii noyorhold orohgui hemen hantsui dotroo hutag nuuj yavsan ene shulegch, mongol daichidiin held zoolrohgui, hold shogdohgui hemen tolgoi untalaa temtsesen zorig hatuu bodol changa undestenii baatar hemegdsen ih er baitalaa ugiig ni ch oilgohgui orooliin gants duug sonsood ingej sus ni hemhrej suns ni zailsan ni sonihon. Ter duu uuliig nuulgej usaniig yuuleh yamarhan sur huchentei agaad urlagiin noloodoh shidtei baisan bilee. Turuuhen ar Hurchinaas oldson , , zereg Ligden haanii uyiin ordonii duunuud ni moon ter uyees ulamjilsan baij boloh yum. Getel unet hovor edger urlagiin buteel odoo hurtel uldej chadsangui ni ih hairan yum. Yaagaad ter be gevel, gua sonirhogchid ni orgon olon ard tumen bish, haanii ordonoor tov bolgoson tsoohon toonii noyorhogchid baisanaas l shaltgalagdajee. Noyorhogchid ter buheniig ard tumend hurteedeggui bailaa. Jinhin urlagiin hurteel bolgoj ooroo ch ted sonirhoj chadalgui yavsaar yalzran doroitoj jargaj tsengehiin neg yosonii zuush bolgosonoos urlag suidej uls guren ch mohohiin davaand hursen bilee. Zohih aguulgaas avch uzvel Yuan toriin mohol Shanduu hotiin suuriig tavisan ter l odroos ihelsen gej helej boloh yum. Nuudelchid morin nuruun deer davhin baij delhii dahiniig olj chadsan bolboch ordon harshid horgodsoor toriin joloogoo aldav. Dundad taliin hyataduud erh medelees ni salan tusgarlah hucherheg hudelgeen uusgej jadan uzuuree mongoliin esreg chigluulj baisan uyed ted yuu bodoj yuu hiij bailaa? Togontemer haan hyatadiin uzesgelent ohidiig ordondoo tsugluulj nutsgen bujig sonirhon, har malgait dutger duriin gegen Rolvidorj-iin zaasan nuuts uvidasiig bishilgan shalig samuun “bandilah arga” bolovsruulj baiv. Ulaan hulgai niislel hot zug tevchlen oirtoson tuhai bodorool ailtgahad “Delhii dahiniig bi hamaarahgui ch hamaarah hun ayandaa garaad irne” gej baiv. Ter hun ni hen bilee? Juu Yuanjaan-giig esguul hovuun Ayuushdaraa-gaa helsen baij medne. Ayuushdaraa taizi bolsonoos hoish haan erhiin toloonii temtsel echig hovuunii hoorond shuruun iheljee. Tedenii zorildoon toriin tovchoog samruulj tushmel saidiig hagtsuulaad Boldtemer baa Hohtemer-iin daichilsan hoyor ih hucheniig hoorond ni daiduulhad hurev. Ene ni Juu Yuanjaan-d chiv hemen zavshin buzgairah taatai dohiol olgojee. Bosolgochid huchee zujaalj avaad orgiluun aag omgoor Daiduu hotond tulj irtel mongolchuud hoor hoorondoo mah mahaa idseer bailaa. Dotood ovchin, gadaad ayuul zanal homsog deer shataj irhed nuudelchid sai balidan uhaarsa bolovch hojimdojee. Juu YuanJaan-giin ud horhoi met bosolgiin olon tsereg umrash butej ireed Chan Lu, Zhi Gu-g(Tyani Jini) baildan ezlej Yuan ulsiin janjun Isentemer-iig dutaalgan, han baligiin zuun omno haalga bolson Hue Jeu-g gentuulen dairaj daraach Buyantemer alagdan, ugsaanii Lyan Van Bulu amidaar barigdsan chimeeg olood Zhi Jen-giin horin naimdugar onii(1368) iluu doloon sariin horin naimanii odor Togontemer haan sai harsh dur zalraj, niislel han baligiig orhin Shanduu-d moriloh tuhai sanaagaa olon tushmeld helev. Tuund uunees oor arga baisangui. Hohtemer-iin ih tsereg Taiyuan-d, Nagch-iin huch Liaodun-d, Li Ziqi, Turubeg, Jaan Lyanbi, Jaan Zidau nariin haraat tsereg He Nani, Gani Su orchim baisan bolovch aliniig ni ch duudan iruulj amjihgui boljee. Niislel hotiin uldsen huchee zujaalj, tuslah tsereg irtel uheheer baildan sahisugai hemen Chinsan Shirmun, shuu jurganii said Halzan noyon, ordonii hamaaragch Buyanbuh nar huchlen iitgasan bolovch haan negent sanaa togtoson tul shono doloor ordonii ems ohid, taizi baa olon tushmel zuu garui huniig avch Jyani De Meni haalgaar shurgan Tsavchaal boomtoor garch shuud Shanduu-ruu hudlev. Ter tsag ih boroon oroj, huseg tereg shavar shaltsgai guu gangaar budchin yorguulseer naiman sariin hoyoriin odor han balig hulgaiin gart negent avtaj, hotoo sahij uldsen Huai Van Temerbuh, Chinsan Chin Tun teruulen Jaan Kaanbue, Hervesh, Pyau Saibuh, Mani Chuani nariin olon tushmel sahiul tseregiin hamt baildan uheed ordonii hatad tatvuur, ed erdnis chumeer daisand olzlogdson chimeeg tavanii odor zamdaa olj sonsov. Tegeed nogoo gemshiliin shulgee uyarliin duunaar unshsan azi. Ih niislel han balig avtmagch hyatadiin eh nutagt mongoliin hoh tug unaj, mongolchuudiin zuugaad jil tsus ursgan temtsej baij olj irsen erh bair, niigemiin togtoltsoo gantsahan holbo tasrahd l butran tamirtaj nuran unav. Yuan uls ediin zasag baa soyoliin negtemel bat undes suurgui bogood olon ugsaanii aimag yastaniig zevsegiin hucheneer negetgen zahirch baisanii deer ordonii dotroh yalzarmal amidral, haan ugsaanii erhiin temtsel, bulegt tsogchiin uhamsar aldagdsan uchir etsestee mohon sonoh ni zailshgui baijee. Togontemer haan arvan doloon odoriin gashuun zuduurt ayanaar deed niisleld hurch irhed hurd balgas negent unsen tovrog bolood bailaa. Shanduu hot bosolgochidiin hold dairagdsan tuhai harin bodoj olsongui. Tsagiin shuvuu shig zun bolsoor l shuugildan hurch irehd ni urid uridaasaa bur ch gots galvir durheer ineemseglen ugtadag baisan uzesgelent saihan ordon harsh, sum hiid genedte alga bolj, nud ni shirgej hamar ni unsan hovhoi gaval shig tulegdsen har buur haraand ni aigui urtehd Togontemer haanii dotor muuhairan tesgelgui duun aldaj morinoos unav. Arvan jiliin omno, tuhailval Zhi Jen-giin arvan naimdugar(1358) ond mongoliin esreg bosson dundad taliin temtsel id yavagdaj bailaa. Ulaan alchuurtanii turuu Juu Yuanjaan Jyandun-giig, Xu Sheuhui Dali-giin nutagiig tus tus baildan ezlej, Hohmoron, Hatan Goliin hoorondoh heden mujiig sundalsan bosolgiin turuu Liu Futun ber Hani Lini-El hemegchiig ih Sun ulsiin haan hemen orgomjloj, shorgolj met olon tseregee gurvan zam huvaan umrash dailav. Tuunii haraat Guani Due, Pue Teupan-ii daichilsan tovtiin tsereg Zaujeu-gees mordon zam zuur Lin Chuani, Chini Jeu, Yi Nin, Vani Jeu, Da Tun zereg olon hotiig dairan ezleed shuud Xin He-d hurch, arvan hoyordugar sariin dundachaar Shanduu-giin shar taliin altanhua tsetsegiin undesiig bilts bilts gishgelen hurd balgasiig dairsan azi. Ter tsag Shanduu hotod hursheesee ooriigoo hamaglaj moholoos avrah naashtai huchen alga baisan bogood mongolchuud ter tuhai sereh ch sohoogui bailaa. Dundad talaas als baisan gazariin baits ni moon tedenii setgeliin zai bolson azi. Busadiin zuu myangan hot balgadiig evdej builsan nuudelchid ooriin niislel hotoo oroold evduulehgui uhaan suvidaggui baisan ni sonihon yum. Hargui tsailgan sanaa hamag suuldee hal uzej haluun chuluu doloodog jishee ene l baij taarna. Urvagchid sansanaasaa gaduur udaj tudelgui, uhel uregdel ch ugui, barag l esergutselguigeer daichidiin ugsaag yalaj hunii olonooroo hotiig daran evdejee. Tedenii huvid helvel, mongolchuudad dundad ulsiig noyorhoh erh baij bolohgui uchraas niislel hot baij bolohgui ni yaraangui hereg. Uzeh baitugai zuudend ni ch oroogui uzesgelengiin saihan ordon harsh olhii taraachidiin zurhend atgag horsoliin gal avaltsuulj asariin saravchind zalguulsan azi. Baatarlag deedesiin heden uyiinhinii tsugluulsan hovor nandin ed erdnisiig hoosortol tonoj, urlagiin unet buteluud baa goyomsog saihan asar barilgiig agshan zuur gal dalaid jivuulelee. Ih gal gurvan sar urgeljilev. Hulgaiin tsereg holdson hoino ch ter galiig untargaj Shanduu-daa yamar ch gesen avralt hiihiig oroldson hun yor baisangui. Bulegt tsugchiin hamtiin ashig tusiin toloo uhej uregdsen nohoriinhoo omnoos harsan gashuudahgui, amidraliig ni talaj ail hotiig ni yuutgesen daisaniihaa hoinoos horson butslah ch ugui tiim ugsaatanii neg ter uyed mongolchuud bailaa. Shataj baisan be bugui yumiin dotor yuu yuunaas ch chuhal baisan ni sudar bichgiin hureelengiin nom zohioluud boloh yum. Ter dotor enetgeg, tubed baa Asia, Europa-giin busad olon uls ornoos siiruulj irsen tor shashinii hulgen sudaruud baihaas gadna, odoo bur oldohgui bolood olon zuunii hoosoniig nuheh baisan mongoliin ovog tuuhiin uyiin baa Chingis haanaas omno hoinoh uil hergiin narin temdeglel buhui on daraalsan survalj bichig, yor ni hun torolhiitonii tuuh shashin, utga zohiol, niigem soyol zuid holvogdoh amin chuhal zuiluud mash olon bailaa. Tednuus gants Shanduu-g l shataasan bish, neg undesten, chanagshilval hun torolhiitonii bolovson soyoliig talgilsan uuchlaj boloshgui yal nugel uildsen yum. Nugeliin savaa duurgeh gej Shanduu hotiin gal utaan dunduur setgel hanhluun mordson berdegchid zuunsh Chuani Nin chulgiig (Unnuut) moon ter yosoor talaad Liaoyan huch Yuan ulsiin ih janjun Nagch-d but tsohigdon, turuu yaltan Guani Due barigdaj amidaar shataagdajee. Daraa yaltan Pue Teupani buruulj yavsaar hamsaatantaigaa dahin sulveelen niilej Da Nin-gaar(Harchin) damjin butsaad Shanduu hurch Yuan ulsiin ih janjun Boldtemer-t buh tseregee aluulaad ooroo buuj ogson bolovch udalgui hurvej Hohtemer-t barigdav. Getel undestenii soyol tuuhiin tom yaltan tuuniig mongolchuud hesgelgui taldaa avch baisan ni sonin yum. Orooliin soyoliig ugui hiisen haril ni irej ihenhii berdegchid Chingis haanii har suldiin dogshidod nirguulsen bolovch ud horhoi met tedenii otsohon ami shatagdsan sudar bichguudiin gants usgiin ch une hurehgui azi… Togontemer haan zuslangiin niislelee yuutguuleed harsan uhaarsan bololtoi, Henan, Shanxi-d Tsagaantemer, Li Ziqi, Shandun-d Jaan Shichen-giin darangui huchiig zohion baigulj ulaan alchuurtaniig Hohmoron, Hatan goliin hoorond daraj avaad turuu Liu Futun-giig barij alsan bolovch Jyandun-d managdaj baisan bosolgiin tsogiig devsen untargaj harhan chadsangui. Ter ni mongoliin noyorholiig dundad hyatadiin eh nutagt etsesluulsen Juu Yuanjaan bailaa. Yuan ulsiin haan ord umrash nuuj niislel hotoo aldsan bolovch mon buren tuur noyorholiin baigulamj baa tseregiin chadamjtai baisan tul Togontemer haan negent aldsan han baligaa eguulen avah gej hirdee ihlee charmaijee. Shanduu hotiin gol ordon harsh arvan jiliin omno yuursen bolovch heseg suugal ardiin ger barilga, jeel gudamjiin yaman tovchoo, oirom toiromiin zahirganii ordon hiiged Hubilai haanii uyed Shanduu-g jishaalan baigulsan tsagaan nuuriin bitsahan ulaan hot zulaar uldsen tul tuuver Min ulsiin dovtolgiig hashih etsesiin haalga bolgon toriin baigulamjaa tsegtslej oron suutsaa duvhenuulev. Ene uyes Shanxi, Ganisu-d Hohtemer, Shanxi-d Li Ziqi, Jan Lyanbi, Yuni Nani-d Lyan Van Bazara Urmi, Liaodun-d Nagch, Hohnuur tubed chanagshilval dundad Asia-d ugsaatanii olon van nar tus tustaa bur tseregiin davuu huchtei baisan tul niileed irseer hol ulaa oloogui baisan Min-giin zasagiig but tsohihd neg ih zovoh uchirgui bailaa. Getel han balig hiiged tovt tovleruulen zahirah erh bair, itgel hundee aldaj erch huch ni shavhagdsan Yuan-ii zasag ter tuhai negtemel huch huramduulah uls toriin ev duitei ajil hiij chadsangui. Ene ni esreg etgettee buzgairah buyuu but tsohiulah zavshaan olgov. Zhi Jen-giin hori isduger onii(1369) 6 sariin negend Min ulsiin tuslagch janjun Chan Yuchuni, jiguriin janjun Li VeniJuun arvan tumen ih tsereg daichlan Beejin-gees zuun hoish moltosh haalgaar garch gurvan goliig gatlan unegen davaag davaj Yuan ulsiin tusuul janjun Jyan Venichin-giig diileed tavanii odor Chuani Nin chulged uhran orov. Tsereg diilegdsen medee irsend haan ihtee sochij olon tushmediig duudan Har Hurum zug moriloh yavdaliig zovdov. Arvan hoyoriin odor olon hulgui Da Nin chuliig tevchilsend baruun gariin Chinsan Tohoch noyon ugtan baildsan bolovch ter odor arihind sogtoson tul jigsaaliin omno oichij barigdaad buh tsergee sonoolgov. Arvan guranii odor Togontemer haan Shanduu-g orhin bars hot zug hudlev. Arvan tavanii odor Honhtemer van shine davaanaa daisaniig hushij orson bolovch iheer daragdaj gants morior tulaldaj yavsaar baildan uhev. Arvan doloonii odor hulgaiin tsereg Shanduu hotiig dahintaa evdej Shuni Di haanii hoinoos zuugaad gazar nehemjleed es guitsesen tul ulsiin zasagiig tuslan shiitgegch tushmel Dyanju, ugsaanii van Chinchini hiiged tum garui mongol tseregiig hitan alaad huseg tereg tum, agt mori gurvan myanga, uher tavan tum, honi yamaa tooloshgui olon uulgalan avch echiv. Ene udaa ted Shanduu hotiig tuilvuurtai galtasan bogood nuun hadgalj baisan baa han baligaas avch irsen survalj bichguudiig hereg bolgon uudlaj avaad shataajee. Ezen toriin niislel, erht ih Shanduu hot mani end hureed tuuhiin ayanaa duusgaj eh gazartaa shingev. Tegehdee ooriinhoo tuhai ooriin hel aviagaa gantsahan ch ug uldeesengui. Mongolchuudad, yor ni delhiin tuuhend 13 dugar zuun bol aguu ih yum. Aguu ih yum buhen hovor homs bogood emzeg enhrii uchraas unii monhiin baij chadadaggui azi. Aguu ih tsag uyiig ezemden torson hun dahiad ilrehgui bolson uyed bur ch iim. Togontemer haan bars hotnoo hursenii daraa aldsan tor baa Daiduu, Shanduu hoyor niisleliinhee hoinoos harsaj harangussaar beye setgel chileerhej Zhizhen-giin guchdugar onii(1370) 4 sard tengerd haliv. Ami tavihaas ni omno Taizi hiiged olon tushmel gereesluuleh hemegend moon l nogoo gemshil shulgee torch teeglen unshsaar amisgal huraasan azi. Yuan ulsiin uldsen hucheniig usadgah daalgavuur avch irsen Min gurenii janjun Li Venijuun uns ulen bolson Shanduu-giin buur deerees haan halisan chimeeg avmagch shuud bars hotiig dovtlon evdeed Taizi Ayuushdaraa-g dutaalgan, haanii uch maitarbal teuutei hatad tatvuur, tushmel saidiig olzloj, has tamga, altan erden, has devter, has daruul, has suh zergiin toogui olon unet erdensiig tsulven avch echiv. Getel Chini Shi Huan-giin uyees olon haad damjigdan irsen tor ulamjlah has tamgiig mongoliin garaas bulaan avch chadsangui. Ter tamga durven zuu garui jiliin tursh nuudelchidiin ezemshild baij baisaar Chin ulsiin deed erdemtiin uyed hureed sai Hun taij-iin gart orson yum. Dundad ornii zurshilaar bol tor ulamjlah has tamga baihgui haan toriig hen ch mederdeggui bogood jinhin tuuhd bichej oruuldaggui azi. Iimees Min ulsiin tor bol huurmag tamgatai huul bos zasagiin ordon bolno. Min guren huuliin erh olj avah gej huchen sulartalaa temtsesen bolovch sanaandaa hurch yor chadsangui. Ter horsoloo tailj orooliin tuuhiig ballah hemen ter udaa bars hotod moon gal zalguulsan mortoo Lu van-giin uyees tsugluulj, olon haadiin zusaalaar irehdee avchirsan mongol survalj bichguudiig yuunii omno uudlan shataajee. 1380 ond mongoliin nogoo neg niislel Har Hurum-iig ch moon yosoor talsan yum. Hun torolhiitonii huls tsusaaraa olon uye damjin baij zovoj zuden baigulsan soyol bolovson hemegch iim l amarhan suirdeg hevreg yum baijee. Tuuniig burelgeh bol sohor zerleguudiin l hiih har hortoi ajil yum. Mongolchuudiig “deerem tonoochin”, “soyol bolovsongui hotsrogdson taliin zerleguud” gej oilgomj muutai ulsuud heldeg bolovch ted 13 dugar zuunii ezlen negetgel dund dailagdsan ornii hot balgadiig evden suidgej bolovch nom sudar baa urlagiin unet buteeluudiig zorilogtoi chingej talaj baisan udaa yor baihgui. Mongolchuud esergutseliin hucheniig usadgadag ch bicheg soyol, uran darhadiig yuunaas omno hairlan orshoodog bailaa. Ulaan alchuurt berdegchid Shanduu hotiin nom sudariig galdsan ni genedtiin dohioldol gej helhed hurvel, Min ulsiin dovtlog ni harin tsaanaasaa zorilogtoi, tolovlogtoi, baildah bodlogiin bairluulalttai yavagdsan neg udaanii hun torolhiitonii tuuh soyoliig ballan usadgah dain boloh yum. Min-giin noyorhogchid tor baigulsan ter odroosoo ihlen mongolchuudiig gazriin horsnoos archin hayahaar demiiren goridoj, tav gurvan jiliin togtmol hugtsaagaar “belcheeriig ni galdah”, “aduug ni hooh”, “uuriig ni uudlah”, “huniig ni horooh”, “soyoliig ni usadgah” geh metiin tersleguugiin tuild tulsan tavan uguihiih hargis bodlog yavuulj, gants 1410---1424 onii arvaad jiliin hoorond Min ulsiin Chenzu haan ooriin beyeer ih tsereg daichlan mongol orniig zalgaar tav udaa turimhiilev. Uuniig tuuhen deer “Yun Le-giin umrash dailsan dain” gedeg. Ene dain uye uye urgeljilj tomiin baildaand tavin tumen ih tsergee esen taishd aluulj, Inzun haanaa bariulaad sai zogsoson yum. Min ulsiin olon udaanii hunegeltiin chanartai dovtlog ni mongoliig usadgah zorilogdoo arai hurch chadsangui bolovch hun amiig ni horooj hot balgadiig ni suidgen ediin zasagiig ni nuraaj, yalanguya tuuh soyold ni hezee ch nohvuurlej ul chadah hohirol uchruuljee. Heden myangan jiliin bolovson soyoliig zalgamjilsan Min-giin zasagiin ordon neg undestend tuuh soyol hir ih chuhal boldogiig sain mededeg uls bailaa. Tegehdee l ooriin soyoloo uldeej, orooliin soyoliig ballah uhaaniig ih ertees bishilgaj mash narin shuurhai ajilsan azi. Umratiin nuudelch ertnii ovoguudiin unen tuuhiig uren teren hiih baa zohiogchidiig ni hurtel isen ugsaagaar ni huis temtreh hargis boronhii yavdaluud tuuhend olontoo garch bailaa. Manai ernees omno 246---210 ond Chini Shi Huan ber Hunu-giin tuuhend holvogdoh olon toonii bicheg survaljiig shataav. -iig zohiogch Bani Gu nomdoo Hunu-giin talaar delgerengui bichsenees bolj gemt heregteneer shorond horigdon nas barsan baa moon iim Hunu-giin aguulgatai survalj bicheg nairuulsan Sun Fanyau ch tsaajaar avtagdajee. Dundad taliin taraachid ih taliin nuudelchid setgehuiin huvid hoorondoo tuiliin yalgaatai baidag tul beye beyiinhee soyoliig tiim l amarhan huleen avdaggui bailaa. Hunu, Hyanbahi, Hitan, Manj nar l uunees gajsan tul ugsaatanii huvid mohson yum. America-giin yoronhiilogch Roselt: “ Neg undesteniig usadgaya gesel urdaar zaaval soyoliig ni usadgah heregtei, tegseer l yuu ni ch bur amarhan bolno” gej helsen ni ih uchirtai ug yum. Ene ni hediiver turemhiilegchiin amnaas garsan tersleguu muuhai sanaa gedeg bolovch neg undestend yuu chuhal bolohiig esreg talaas mand helej ogson azi. Als dainii bodlogtoi guun uhaalag ene yosiig Roselt ber Chini Shi Huan buyuu Juu Yuanijaan-giin beye deerees dugnej olson baij boloh yum. Olon zuunii tursh ezerheg turimhiited bur ingej hiiseer irlee. Mongol udamt Indian-chuudiin America tivt beyeluulsen Mayas-iin soyol irgenshil hogjiliin orgiluun uyedee heden zuun hot balgadtai, sahiulsanii sume hiid, tahilgiin naran Pyramid-tai, manai ernii ihneer zohiogdson durs useg baa tuuveer bichegdsen domog tuulis, hulgen nairag jich busad survalj bichguud mash olon baisan bolovch 16 dugar zuunii ihneer Europa-nii turimhiichuudiin gart ter buheneeree uregdjee. Ih erdemten gej aldarshsan Spain-ii har lam Geland 1522 ond ter olon nom sudariig tailan unshah gesen oroldolog hiiged butesengui bolohoor ichengurel horsoliin galaar shataaj orhison gedeg. Muu sanaanaas beyelsen hargis hatuu iim oroldolog mongolchuudiin esreg onoohon boltol yavagdaj bailaa. Shanduu, bars hot, Har Hurum-d tovlorj baisan mongol survalj bichguud hedii Min ulsiin gart boom boomoor uregdsen bolovch tuuh soyoldoo hairtai mongolchuudiin dund bas edii tedii unet hovor zuils hadgalagdaj baisan yum. Chin ulsiin tenger detgegch-iin uyed danslah nereer buh ulsiin hevcheenee bicheg har tsugluulah ajil mash hatuu zarligtai yavagdaj, ardiin gart baisan mongol survalj bichguudiig huraamjlan avch shataasan baina. Orchin uyiin aguu ih zohiolch Injannash-iin gert heden arvan tereg bicheg sudartai baisan bogood tusgai nomiin asartai ch baiv. Odoo bur oldohgui bolson mongol tuuhiin hovor tsuhag survalj bichguud tend hadgalagdaj baisaniig tuunii ashiglaj bichsen zohioluud gerchlej be. Badruult toriin arvan doloodugar ond(1891) Chauyan-gaas bosson ulaan malgaitanii deeremuud ivchuu undestenii horsoloor gants Uuhan hushuund durven tum garui gemgui mongolchuudiig hyatan alaad Injannash-iin nom sudaruudiig ch asartai ni hamt galdajee. Udamt mongol soyol mani urt udaan tuuhen yavtsad hari hurshiinhee hargis boronhii talgigdald uchran alvanii, ardiin gesengui ali alind ni angiin amitan shig hyargagdaj yavsaar arai neg bud olj ami shurgatal guchaad jiliin omnohon bas “durven huuchiniig bulshilah”, “soyoliin huvisgal”-iin shuurgad goloo tsartsatal tairuuljee. Hun torolhiitonii ertnii soyol bolovson barag l ingej ooriin gartaa suirsen azi. Harin manai ernii ihneer Rom-iin Pompe, Herkulanevum hoyor hotiig Vesuvio galt uulnii magma agshan zuur bulshilsan bolovch ger barilag, soyol urlagiig ni suitgelgui hun ardiinh ni sug sunstei hamt eh gazriin eligend ter l heveer ni hyamgadan hadgalsaar irseniig 1720 ond ilruuleed tuhaiin humuusiin aj baidal, soyol urlag, tuuh shashin, zan dadgal yuu buheniig ni edugee avch sodolhod buren guitsed budat barimt hangaj ogson yum. Baigal huniig mohoohgui, hun ooriingoo mohoono. Mohohgui gevel gantsahan zam be, ter ni darui moholiin davaan deerees soyoloo avraj, hun torolhiitonii deed hemjeenii hamtiin bolovsoniig tsogchloh yavdal bolno. Soyol bolovsonii tuuhen yavtsad gantsahan domog tuulis, durs useg l baigaad boloh bish, erhevsh bas tsus ursgah heregtei yum. Ingeed bodohod manai onoodoriin hiij baigaa ajil hedii aguu ih, hevlegdej baigaa nom setguuluud hechnen chuhal baih ni ayandaan medregdene. Uls baigulagdsanaas naash soyol surgan humjiliin uils urid baigaagui hogjij, undesteniihee ul muriig uhaan bodoltoi ni hamt horvoogiin melmiid todruulah oyoton segeeten olshiron, buh ulsiin hevcheend tavi garui mongol setguul hevlegden tarhaagdaj, arvaad hevleliin horoonoos garch buhui nom bicheg ali ch tergeer teej temeegeer achih hemjeend hurev. Ter buheniig edugee huraaj buhui nomiin san baidag bolovch hun baigaliin ayuul gamshigaar ali negen odor uregdehgui gej helhed bereh. Manai setej hiig neg chuhal ajil gevel, uusch undiisen eh delhiidee shariliinhaa hamt butsaj shingesen mongol haadiin ongon shig hezee, henii ch har gar hurch ul chadah soyoliin nuuts homorgo baigulah yavdal bolno. Mongolchuud ertdee iim yum hiij bailaa geseniig medee seldenuud gerchlev. 1900 ond naiman ulsiin holvoot tsereg Beejin-giin ar uuland tavan zuu garui jil hund yor medegdeegui nuugdsan Yuan ulsiin uyiin neg sahiulsanii sumiig ilruuleed haalgiig ni evdej ochsond dotor ni altan onistoi avdar neleed baisaniig olzond ulairsan tonoochid uzeed shulsee zalgiv. Teghed avdar dorot alt mongo bish, shar tsaasan deer shunhaar barlsan nom sudaruud tedend avch helvel tengeriin bicheg shig bogood altan huyag duulgaas oor yum es oldsondoo horsoj ter buheniig sumetei ni hamt galdaj orhison gedeg. Ter ni Yuan ulsiin uyiin nomiin nuuts homorgo baisan azi. Ter dotor tsohom yamarhan sudarduud baisaniig medsen hun yor alga. Iimerh dohioldol hojim ni Shanduu-d ch garch ongorov. Hurd balgasiin ardah tumen nast uul bol deedesiin ongon tavidag shuteen oron yum. Soyoliin huvisgaliin uyed urvalag gargagchid ertnii bulshiig uudlaj baigaad negen tom chuluun boton gargasand dotor ni chum ertnii mongol bichguud baisaniig huuchnii yum ged uns boltol galdsan gene. Uuniig sonsood bi arai l uhedgen unsangui. Ter dotor Shanduu hotiin tuhai narin temdeglel buyuu tuunees ch une benetei zuils baij bur boloh yum. Uunees uzvel manai ovog deedes ih uhaantai uls bogood mand herg bolgon nuun hadgalsan zuilsiig haa negen gazraas ch olj bolno. Asuudal ni bid tuunee avraj hamgalj chadna uu ugui uu gedegt baina. Tegeed minii -iig bichsen davhar sanaa moon uund zoriulagdsan yum. Harin neg sengeruushtei yavdal gevel, ulsiin soyoliin yaman, sonin medee hevleliin tovchoo, nomiin san zereg holvogdol buhui negts horshij Yanishani uuliig hundiilen nuuts homorgo zohiogood buh ulsiin hevcheenee hevlegdej buhui sonin setguuluudiig tsag tuhaid ni huraan avch hadgalah ajiliig neleed ert ihlen hiisen azi. Ter dotor mongol hevleliin zuils ch buren baij boloh yum. Ene bol als dainii bodlogtoi gegdsen aguu ih ajil bilee. Manai onoodoriin hevlegdej baigaa, ,… metiin setguuliig zuun, myangan chanagshilval tumen onii daraa gargaad uzehed yostoi l ereed oldodoggui agaad barigdadaggui amid orhodoi bolj hoichisiin algand gerelten buuna. Zohiogchid, sonin setguulchid, nom hevleliin jutgeltediin mani onoodoriin charmailga teghed l buteeltei, nertei, bodoltoigoo hamt monhron uldeh ni ter. Tuuhiin urt udaan yavtsad neg ugsaatand soyoloosoo oor monhron uldeh une tsentei yum gej baihgui. Manaihinii holiin bodolgui zarim haralgan humuus “Mongoloor suraad yuu hiih be? Heregleh gazargui”, “Mongoloor bicheed yamar heregtei be? Unshah hungui” geh baa bichej baisan humuus biiree hayaj, unshaj baisan uls nudee hayah uzegdel hetsuudej, bileg surgaliin gegevcheer bish, bel mongonii nuheer horvoog harj, huvi zayaagaa sovzgooj baina. Ene bol tsagiin hatuu shalgaltiig daahgui hohiig uzvel hurvej, ulaaniig uzvel uravdag tamir susgui hunii ongovch, ohonts uhamsar yum. Mongo horongo, odog jins hunii amidrald hereggui bish, getel ur hoichist chini ene yum zuunaar, myanganaar uldej hotsrohgui ni unen. Shanduu hotod baisan ter olon ed erdnes, erh yanva edugee haa orov? Negen uye bayan sartvah, erhem larjaag gaihuulsan zuils yuu bilee? Odood avaad uzvel gants devter survalj bichgiin une hurehgui bogood adag ni balgas buuraa sahij hotsorson ter chuluun huniig ch hurehgui azi. Shanduu hotdoo ezen bolj uldsen gants chuluun hun olon zuunii nar salhind idegdseer uuliin tsog suldee aldaj humuust barag tanigdahaa bolijee. Gevch ter gishegsen gazraasaa zaitaagui, zogsoson ornoosoo oichoogui ni harsan buheniig ooriin erhgui bishrel toruulne. Iim chuluun hun manai orond zuun Uzumchin-ii Tumt-iin tal, Hohortsog saamai-d, Darhan muumyangan holvoot hushuund baa mongol ulsiin Dariganga-d chum be bogood olonhii ni Turk-iin ongon sahiul yum. 6-8 dugar zuunii uyes Turk haant uls tov Asia baa als dornotoos urnetiin har tengis hurtleh uudam nutagt ul muree uldeesen bogood nuudelchidiin dund hamgaas omno duudalgat useg zohioj hereglseneer soyol urlag zohih hemjeend hurseniig Kuli Tegin-ii gerelt hushee, Toniokuki-in gerelt hushee, altan tamgan haanii gerelt hushee zereg gerchlej ogno. Koman-chuud yazuurtan, janjun tushmeliinhee bulshin deer sume barij jil bur tahidag bogood ongonii ezniig chuluugaar durslen shogoj naran garah zug handuulan, omno ni usadgasan daisniih ni toogoo chuluu ovooldog zanshiltai baij bilee. Ugsaatanii huvid ert Turk, mongol yazuur negtei ch zanshiliin huvid bas suuldee zorootoi bolson yum. Jisheelvel, Turk-iin huvtsanii enger buruu taldaa baihad Tatar-chuudiinh harin zov taldaa gardag. Sonirholtoi ni Turk-iin ongon sahiuluudiin huvtsanii enger olonhii ni zov taldaa garch baina. Shanduu hotiin buurd baigaa chuluun huniih ch iim. Tuuhen yavtsad Turk, mongol udamtan hen negnee soyoliin talaar nolooj baiv uu, esguul edger chuluun hun mongoliinh baisan gej uzej boloh bolovch argiology-iin asuudal tul end tur uglehgui. Harin Shanduu hotiin buuraas shil vaar, chuluun shiree, tsatsagt tsetsegiin helvertei usan orgiluu bagniin suur, temer vaar, bolor bomvog, uher puugiin chuluun sum zereg ed olog oldson bogood ulsiin sur huchnii beleg temdeg bolgoj Chingis haanii isen holt ih har suldiin hamt hotiin tov dund bosgoj baisan tavan zuun jin hund delhiid hosgui tom saran suh garsaniig ni edugee shuluun hoh hushuunii museum-d hadgalj be gene. Ene ni soyol baa tuuh sodlold bur ih uchir holvogdoltoi yum. Urdiin tuuhiig sergeen todolhod sudar bicheg ih survalj boldog bol ed ologiin material ni ongorson uyiin niigem, ediin zasagiin durhiig unen zovoor gargaj, temdeglel tuuhend harhan oroogui buyuu buruu tashaa orson esguul tuuh shinjleld ogt hundegdeegui shine asuudaliig ch shiidvuurleh bololtsoo olgoj ogdogooroo argiology-iin huvid mash chuhal bogood uran zohiold ch uchir holvogdoltoi bilee. Getel tsag bachimaas bolj ter buheniig uzej surah zavshaan oldsongui ni hairan. Shanduu hotiin buurd shinjleh uhaanii uudnees edugee boltol heeriin shinjlee, argiology-iin maltalga hiigeegui baisaar. Gadar hermiin omno uudenii hoyor talaar ertnii mayigiin barilgiin dogomhon suur tavij baigaa ni zuuchilald zoriulagdsan azi. Odoo boltol evdegdeegui ih tulveeree hadgalagdsaar baigaa Egypt-iin Pyramid, Rom hotiin tumen sahiulsanii sume zereg ter holiin yumiig helehgui, deed niislel mani adag ni tubediin Budalan-giin ordon buyuu Guge vant toriin hotiin buur shig ter buheneeree bish ch hund uzuulj baigaad gaihuulmar gants heden barilga ch ged uldeesen san bol undestenii juuchilaliin uilst odroor den bariad oldohgui yum bolj, mongolchuud urid ni ingej yavlaa gesniig budat serleer dayangiin melmiid todruulan undestenii omogshil baa bair suuriig deegshuulj boloh l baisan san. Haramsaltai ni ih taliin nuudelchid hot balgadaa orhij bicheg sudaraa ch uldeesengui, yor ni tedend eruul buten uldeesen yum barag l baihgui azi. Ene ni mongolchuud, Shanduu hot mani ter l uyedee daanch gerel satsrangui baisanaas bolson yum. Gerel satsrangui tuuhiig tachirtan doroitoson gazar nutag ni edugee daahaa bolison baij medne. Shanduu hotiig hedii odoogiin shine mergejileer ter yanzaar ni sergeen bosgoloo ged gadar helverees busad zuils ni chum edugeegiin boloh tul uzsen humuust huurmag torogdol ogoh ni yaraangui hereg. Heden jiliin omno Japan-ii negen bayan hatagtai ooriin horongoor Shanduu-d urid ni yuu baisan bol yuug ni ter l yosoor bosgoj ogiyo gej hussen bolovch ulsaas zovshooroogui gene. Mongolchuudiin mandaliin uye hiiged niislel hotiig ni hund, oort ni ch uzuulehgui gesen sanaa bish baihaa, harin ed olog, bicheg dursgalaa eligen dooroo darsan enhrii zoolon horsiig ni busdaar hunduulehgui gesen uhaan ter biz. Ter ch tumen zov. Hun zunii setgel zurhend niislel hot mani daramtaa aldahgui l yum bol hogshirj hoglorson buuriig ni segcheed ch bas yaahuuv! Shanduu hotiin buuraas salj garhad tselmeg ogtorguid genedte heseghen uul huvelzen irej sensen boroo shivergev. Hund hair horsoltoi gehed baigald bas nair setgeleg be azguu. Teghed ter ni huriin us bish hursan nulims bailaa. Deedesiin mini sug suns amilaj morgon zulgaraa irsen ur hoichidoo bayarlan ugtasan uyaraliin nulims, salj yadan horogdson gomorholiin nulims, esguul niislel hotoo hamgalj es chadaad ur hoichistoo uldeesen yum ch ugui enduu osoltoi yavsanaa bodood haramsan zovson gutraliin nulims asgaruulav. Erten edugeegiin hoyor nulims ingej neg niileed nuden haraag burehhed uul uuliig ul yalgaruulah usan tsenher zergelgee dund Shanduu hot mini gandirsan balgas shig setgel zurhend urgan amilav. Ene uye Tan ulsiin uyiin shulegch Liu Yuxi-giin hemeh shulgiin mur haanaas ch yum gingeneh shig sonosdloo:Shir ni hovhorj arilaad hedii udsaniig es medlugeShivsheh salhin shuruun boroon dur unsen tovrog boljuhui.Salvarj butraad suur tedii uldev hemen buu helegtunSaya tumen hun zun uuveer ongorson buluge.1996 onii namar Ulaanhadnaa bichvei. Enhnaran computer t oruulav

Comments:
http://buypropecianow.blogspot.com/2006/12/cheap-propecia.html cheap propecia
http://buypropecianow.blogspot.com/2006/12/order-propecia.html order propecia
http://buypropecianow.blogspot.com/2006/12/buy-propecia.html buy propecia
http://buypropecianow.blogspot.com/2006/12/propecia.html propecia
 
http://www.public-nudity10.the-hottest-porn.info/ - public nudity
http://www.public-nudity6.the-hottest-porn.info/ - public nudity
http://www.public-nudity9.the-hottest-porn.info/ - public nudity
http://www.public-nudity4.the-hottest-porn.info/ - public nudity
http://www.public-nudity7.the-hottest-porn.info/ - public nudity
http://www.public-nudity2.the-hottest-porn.info/ - public nudity
http://www.public-nudity1.the-hottest-porn.info/ - public nudity
http://www.public-nudity3.the-hottest-porn.info/ - public nudity
http://www.public-nudity5.the-hottest-porn.info/ - public nudity
http://www.public-nudity8.the-hottest-porn.info/ - public nudity
http://www.public-nudity.the-hottest-porn.info/ - public nudity
http://www.public-nudity10.the-hottest-porn.info/ - public nudity
public nudity
public nudity
public nudity
public nudity
public nudity
public nudity
public nudity
public nudity
public nudity
public nudity
 
http://site.ru - [url=http://site.ru]site[/url] site
site
 
Furthermore, as soon as online payday loans tend to be approved they are deposited into the borrowers account. Jeckel Hery has worked with the most successful loan providers to allow and conditions making it in the same acquire loans inspite of poor credit. There are some firms that charge a fee for a specific time period, say, 7 days or perhaps 30 days! same day loan Obtain the money immediately and achieve all desires in take it easy way?
 
Clients are researching a number of options accessible to help them leave a financial emergency. Payday cash loans Immediate Selection is supported to remunerated residents and cash support is supplied previous to pay time frame. It's the only way that they can a great deal to approval losing plus explain your situation. pay day loans online Therefore, these loans possess turned out to be to boost borrower you need to that repayment demands will be constructed with no hitches.
 
Post a Comment

Links to this post:

Create a Link



<< Home

This page is powered by Blogger. Isn't yours?